Page 22 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

markkinatilanteeseen, etenkin metsätyövoiman hankintatilanteeseen, joka oli kansantaloudel-lisesti ratkaisevan tärkeä kysymys. Alusta asti mukana oli myös työvoimatilastojen julkaise-minen. Työvoimatutkimuksen luominen kulki myös rinta rinnan lehden kehittämisen kanssa. Tässä mielessä lehti on pysynyt jo 1950-luvun lopulla hahmotellulla linjallaan koko historiansa ajan, vaikka käsiteltävät aihepiirit ovat muuttu-neet ja monipuolistuneet. Tuolloin työvoima-piirien päälliköiden työmarkkinaennusteiden tarkoituksena oli hahmottaa työllisyystöiden tarvetta etenkin talvikaudeksi. Työttömyys oli vahvasti kausi-ilmiö. Tiedoituksia ja työmarkkinakatsausEnsimmäinen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön Työmarkkinatutkimustoimiston ”tiedoituksia” julkaistiin 25. syyskuuta vuonna 1957. Se sisälsi neljä artikkelia: metsätyövoi-man käytön ennakoinnin mahdollisuus met-sänhoitoyhdistysten suorittamien leimausten avulla, talonrakennustoiminta, työllisyystutki-mus sekä työttömyysennusteiden toteutumi-nen v. 1956/57 (Ylöstalo 2007). ”Tiedoituksia” alkoi ilmestyä neljännesvuosittain vuodesta 1957 ja Työmarkkinakatsaus kuukausittain vuo-desta 1960. Käytännössä ilmestymistiheys hie-man vaihteli. Vuonna 1962 monisteina ilmes-tyneet lehdet yhdistettiin yhdeksi julkaisuksi, Työvoimakatsaukseksi. Työvoimakatsaus Kulkulaitosten ja yleisen töiden ministeriön työ-voimakatsauksissa näkyi alkuaikoina Suomen maatalousvaltaisuus, metsien suuri merkitys ja teollisuuden edistämisen kautta haettavan kas-vun rooli. Kansainvälisyys oli kuitenkin vah-vasti esillä, mikä voi olla yllättäväkin havainto. Muuttoliike Ruotsiin nousee lehden teemoihin.Työpoliittisen aikakauskirjan ensimmäisten vuosien numeroita eli edellä mainittuja monis-temuotoisia julkaisuja ei ole lehden omassa arkistossakaan. Ensimmäinen arkistossamme oleva numero on vuoden 1962 kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön työmarkkinatutki-mustoimiston julkaisema Työvoimakatsauksia (Labour Reports) nide. Tuolloin katsaus ilmes-tyi kymmenenä numerona, jotka oli koottu vii-deksi kaksoisnumeroksi. Kyse oli vihkomaisista ohuista niteistä. Työvoimakatsausten sisältönä oli työllisyys-tilanne sekä vaihtuvia teemoja. Tällaisia olivat vuonna 1962 mm. työvoiman ja tuottavuuden pääsuunta metsätöissä vuosina 1946–1960, työttömät työnhakijat työnvälityksessä tammi-kuussa 1962, ennakkotietoja nuorisotutkimuk-sesta, työttömyyskassojen jäsenmäärät, vuoden 1960 väestölaskennan ja työvoimatutkimuksen tulosten vertailu, työvoimaennusteiden tar-peesta ja menetelmistä ja metsätyövoima vaki-naistuu.Helmikuun 1962 työvoimakatsauksen kan-nessa on graaf ”moottorisahoja 100 miestä kohden”, josta on myös laadittu ennuste ja arvi-oitu todennäköinen kyllästymisraja 80 sahaan. Graaf koskee metsähallinnon työmaita. Julkaisun kannessa on myös mai-nittu melko tiukka siteeraussääntö: ”Osittainenkin lainaaminen kielletty ilman Työmarkkinatutkimustoimiston lupaa”. Nykyisin pyydämme vain mainitsemaan läh-teen lainattaessa, joten tässäkin mielessä ajat ovat muuttuneet.Artikkelien kirjoittajat ovat Esko Pälä, Terho Pulkkinen, Toini Ristimäki, Eila Hanni ja Aarre Heikkilä sekä Lauri Heikinheimo. Dosentti Heikinheimo oli toimistopäällikkö, tohtori Pulkkinen vt. toimistopäällikkönä, Ristimäki oli lisensiaatti, Pälä metsänhoitaja ja Heikkilä maisteri. Toimisto oli pieni, mutta Työvoimakatsauksen sisällön ja koulutuspäte-vyyksien perusteella hyvinkin korkeatasoinen. Tuon ajan henkilöistä Aarre Heikkilä toimi Työpoliittisen aikakauskirjan artikkelitoimit-tajana vielä 1990-luvullakin ja oli siinä tehtä-vässään hyvin huolellinen ja lukijaystävällinen. Helmikuun 1962 Työllisyyskatsauksen teksti