Page 24 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

miehenä, kun Filpus eteni työministeriön tut-kimusjohtajaksi. Vuonna 1965 aiheina olivat vakioteemojen lisäksi työvoiman ennakoitu tarjonta ja kysyntä, teollisuuden työvoimakysymykset, työvoiman pitkän aikavälin tarpeen ennustamismahdolli-suudet sekä uudistettu markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto. Vuoden 1966 lehdissä arvioitiin ”työmarkki-nain” tulevaa kehitystä, käsiteltiin työvoimati-laston työpanoslukuja ja toteutettua viikottaisen työajan lyhentämistä. Vuonna 1967 työvoimatutkimuksen tuloksia ja työvoimatilaston vuoden 1966 kesäajan työ-panoslukuja korjattiin, mitä käsiteltiin artikke-leissa. Toimiston nimi oli muuttunut työvoima-tutkimustoimistoksi ja se vastasi myös työvoi-matutkimuksen suorittamisesta ennen kuin se siirrettiin nykyisen Tilastokeskuksen hoidet-tavaksi. Työvoimatutkimusta korjattiin taan-nehtivasti uusien väestöennusteiden ja vuosien 1959–60 tulosten ikäluokittaisen painotuksen vuoksi. Myös tapa, jolla virheiden korjaus on raportoitu ja julkaistu, osoittaa korkeaa ammat-titaitoa. Vuonna 1968 teemoina on korkeakoulu-suunnittelu ja akateemisten alojen työvoima-tutkimus sekä tuotanto, tuottavuus ja työllisyys suhdannekehityksen eri vaiheissa sekä Suomen työttömyystilastot. Vuonna 1969 lukijoille tiedotettiin uuden työvoimaministeriön perustamisesta. Työvoimatiedustelu aloitettiin vuonna 1958 kul-kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön työ-voimatutkimustoimistossa ja vuonna 1969 se siirrettiin Tilastolliseen Päätoimistoon työvoi-matilasto-osastolle. ”Työvoimakatsauksen jul-kaiseminen tässä muodossa tullaan ilmeisesti lopettamaan. Suunnitteilla on toisentyyppinen julkaisusarja.” Suomalaisen työvoiman määrän muutoksia Ruotsissa tarkasteli artikkelissaan Niilo Sääski, joka estimoi tilastollisilla malleilla työvoiman määrän muutoksia. Aarre Heikkilä puolestaan kirjoitti aktiivisen työvoimapolitiikan piirteistä erityisesti käsitteelliseltä kannalta. ”Tässä yhtey-dessä lienee paikallaan korostaa, että aktiivinen työvoimapolitiikka on vielä toistaiseksi ainakin jossain määrin kokeiluasteella. Sen tulokselli-suutta ei ole voitu käytännössä vielä missään riit-tävästi testata.” Kirjoitus liittyi ministeriöuudis-tukseen, jossa aktiivinen työvoimapolitiikka oli työvoimaministeriöuudistuksen taustalla vai-kuttava ideologinen tekijä. Työvoimaministeriön Työvoimakatsaus 1970–1989Uuden ministeriön Työvoimakatsaus muutet-tiin aikakauskirjamaiseksi ja siinä julkaistiin usein varsin tiiviitä, joskin päteviä artikkeleita. Aktiivinen työvoimapolitiikka ja sen eri aspek-tit ja toimintajärjestelmät nousevat teemaksi. Muutto Ruotsiin ja muu siirtolaisuus olivat esillä. Työvoimatutkimuksen merkitys kasvaa ja näkyy lehdessä.Työvoimakatsaus muutti muotoaan uuden ministeriön myötä 1970-luvulla ilmestyen nyt selvästi aikakauskirjamaisena B5-formaatissa. Sisältö koostui kuitenkin varsin lyhyistä artik-kelimaisista katsauksista, joiden vakiosisältöä oli työllisyyskatsaus. Julkaisija oli nyt työvoi-maministeriö, jonka suunnitteluosaston tutki-mus- ja suunnittelutoimisto ja tilastotoimisto olivat vastuussa lehden toimittamisesta. Vuoden 1972 lehdissä käsiteltiin uutta työllisyyslakia, pohjoismaista yhteistyötä työvoimapolitiikan alalla, työvoima- ja koulutuspolitiikan yhteyk-siä, näkökohtia Suomen työvoimapolitiikasta sekä työvoimatiedustelun uutta elinkeinoluo-kitusta sekä Suomen ja Ruotsin työnvälityksen vaihtovirkailijatoimintaa. Tilasto-osassa mie-lenkiintoisena seikkana oli se, että myös kan-santalouden indikaattoreita esiteltiin työvoima-, työllisyys-, työttömyys- ja avointen työpaikko-jen kuvioiden ja taulukoiden ohella. Ruotsin työmarkkinoiden merkitys heijastui tässäkin: graafeissa esiteltiin avoimet työpaikat Ruotsin työnvälityksessä ja muuttoliike Suomen ja Ruotsin välillä sekä Ruotsissa asuvat Suomen kansalaiset. Vuoden 1973 lehdissä aiheina olivat