Page 37 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

tännöt ja työelämän laatu. Valtion tuottavuus-ohjelmasta kirjoitti ohjelman johtaja Jaakko Kuusela. Kuntien työelämän laatua käsiteltiin, kuten valmentautumista ja työhönvalmennusta. Siirtymätyömarkkinoita ja joustoturvaa käsitel-tiin Suomen työmarkkinoiden näkökulmasta Heikki Räisäsen ja kuulun professorin Günther Schmidin yhteisartikkelissa. Työpaikka- ja työntekijävirtoja yrityssektorilla käsitteli-vät Pekka Ilmakunnas ja Mika Maliranta. Työelämälähtöisiä työvoimapalveluja, julkis-ten työvoimapalvelujen palvelurakenteen työ-voimapoliittista vaikuttavuutta ja starttirahaa sekä alueellisia rakennemuutoksia metsäsektori esimerkkinä tarjoiltiin lukijoille, kuten globali-soituvan maailman työmarkkinoita, työttömyy-den dynamiikkaa ja työvoimapolitiikan kohden-tamista, Voikkaan paperitehtaan lopettamisen opetuksia sekä romanien työllistymistä. Vuonna 2009 lukijoille tarjoiltiin yleisen tasapainon mallien käsittelyä työllisyyskehi-tyksen ennakoinnissa ja talouspolitiikan ana-lyysissa. Juha Honkatukian artikkeli liittyi nel-jän ministeriön yhteistyönä käynnistettyyn työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin. EU-aloite työmarkkinoiden osaamistarpeista ja kohtaannosta esiteltiin, kestävän talouskasvun tekijöitä eriteltiin. Ennakointia ja koulutustar-peita käsiteltiin monin tavoin, Pirkanmaan alue-tarkastelussa klustereita ja toimialoja käsiteltiin ennakoinnin kannalta. Lukijat saivat tutustua myös Ammattibarometriin. Antti Kasvio erit-teli artikkelissaan kestävää kehitystä ja työelä-mää. Henkilöstön osallistumista julkisen sekto-rin kehittämiseen, etätyötä, nuorten asenteita työhön ja työttömyyteen, työelämän innovaatio-toimintaa, työssäolon mittareita, työvoimapoli-tiikan vaikuttavuutta, työmarkkinoiden joustoa ja turvaa, työosuuskuntia, työelämän innova-tiivista kehittämistä, hyvän työn manifestia ja prekariaatin manifestia, vammaisten ja pitkäai-kaissairaiden ja välityömarkkinoiden yhteyksiä käsitteleviä artikkeleita julkaistiin. Heli Saijets esitteli ja arvioi artikkelissaan Euroopan työl-lisyysstrategiaa. Työelämätietoutta käsiteltiin. Pekka Tiainen kirjoitti työvoimatutkimuksen historiasta artikkelin. Työ- ja elinkeinominis-teriön konsernistrategiaa esitteli Antti Joensuu. 2010-luvun artikkeliosuus avattiin katsauk-sella Japanin työllisyystilanteeseen fnanssikrii-sin jälkeen. Tästä kirjoitti JILPT -tutkimuslai-toksen vanhempi tutkimusjohtaja Yutaka Asao. Tämä Työpoliittisen aikakauskirjan pyytämä artikkeli oli aluksi kirjoitettu japaniksi, josta se käännettiin englanniksi ja toimituksessa edelleen suomeksi. Martti Hetemäki kirjoitti talouskriisin erityispiirteistä ja talouspolitii-kan mahdollisuuksista. Työmarkkinat ja työlli-syys oli tuolloinkin Hetemäen talouspoliittisen kirjoituksen keskeistä sisältöä. Jaakko Kiander pohti työmarkkinoita ja elvytyspolitiikan mah-dollisuuksia. Seija Ilmakunnas kirjoitti puoles-taan talouskriisistä, työmarkkinoista ja aktiivi-sesta työvoimapolitiikasta. Matti Sihto käsitteli työvoimapolitiikan haasteita EU:n ja OECD:n raporttien valossa. Seuraavassa lehdessä tarkas-teltiin työttömyyttä ja työvoimapulaa. Johanna Alatalon ja Heikki Räisäsen artikkelissa esiteltiin säädösvalmistelun työllisyysvaikutusten arvi-ointimalli, joka oli kehitetty työ- ja elinkein-oministeriössä. Bioenergia-alan työllisyyttä ja osaamista tarkasteltiin, kuten työelämän moni-muotoisuutta. Työelämän laadun ja tuottavuu-den samanaikaista kehittämistä konepajoissa analysoitiin, kuten osallistavaa innovaatiotoi-mintaa ja henkilöstön uudelleensijoittamista. Nuorisoteemanumerossa käsiteltiin nuorten työllisyyttä ja työttömyyttä taantumassa (Päivi Keinänen ja Kalle Sinivuori), nuorten asenteita työhön, työn sisältöön ja koulutukseen (Simo Tuppurainen), Y-sukupolvea johtamisen haasta-jana (Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Helka Pirinen), nuorten työeetosta (Titta Tuohinen), nuorten palvelukokemuksia TE-toimistoissa (Tuunia Keränen), nuoria työttömiä ja taistelua toimi-juudesta (Jaana lähteenmaa) sekä koulutusneu-vontaa (Jaakko Okkeri). Vuonna 2011 aikakauskirjassa esitel-tiin lukijoille osaamisenhallintaa työelä-män haasteena ja valttina (Taina Hanhinen).