Page 38 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

Lainsäädäntöhankkeiden työelämävaikutus-ten arviointia esittelivät Päivi Kantanen, Tarja Kröger, Susanna Siitonen ja Pekka Ylöstalo, jotka olivat vaikutusarviointimallia työ- ja elinkein-oministeriössä kehittäneet. Suomen työelämän laatua eurooppalaisessa vertailussa käsiteltiin (Tuomo Alasoini), kuten vuokratyön säänte-lyn nopeita käänteitä (Antti Tanskanen). Pekka Ilmakunnaksen ja Mika Malirannan artikkeli Suomen työpaikka- ja työntekijävirtojen kään-teistä oli perusteellinen esitys tästä tärkeästä aihepiiristä. Talouden palveluvaltaistumisen jatkuminen myös tulevaisuudessa oli Jussi Ahokkaan aiheena, kirjoitus liittyi poikkihal-linnollisen ennakointikonsortion työn tulok-siin. Metsäalan rakennemuutosta työvoiman näkökulmasta käsittelivät Johanna Alatalo, Heikki Räisänen ja Mika Tuomaala. Artikkeli liittyi puolestaan työ- ja elinkeinoministeriön metsäohjelmaan. Pertti Koistinen kirjoitti työl-lisyysturvan haasteista. Jukka Mäkitalo ja Anssi Paasivirta esittelivät äkillisten rakennemuu-tosten hoitomallin kehittymistä. Maistereiden työllistymisvaikeudet, maahanmuuttajien työnhakumenetelmät Euroopassa, palkansaa-jien järjestäytyminen ja työehtosopimusten kattavuus sekä vajaakuntoisten mahdollisuu-det sosiaalisen yrityksen tapauksessa olivat muita aiheita. Aikuiskoulutuksen vähenemi-nen (Erkki Laukkanen), osa-aikatyöttömyys näkyväksi Suomessakin (Anita Haataja) sekä alueiden rakennemuutos 2010-luvulla (Jukka Hytönen ja Ilkka Mella) olivat artikkeliai-heita. Mika Tuomaala esitteli katsauksessaan Ammattibarometrijärjestelmää. Vuonna 2012 artikkeliosuus avattiin työ-ministeri Lauri Ihalaisen haastattelulla, jossa hän luonnehti ministerin tehtäväänsä ”työmie-hen korkeakouluksi”. Sattumat maistereiden työllistymisessä oli myös jännittävä aihe (Visa Tuominen), työurien jatkamista pohti Tuomo Alasoini, kun Antti Kasvio analysoi kestävää työtä. Merja Kauhanen, Jouko Nätti ja Joonas Miettinen kirjoittivat vastentahtoisesta määrä- ja osa-aikaisuudesta. Kari Hämäläinen ja Ulla Hämäläinen laativat artikkelin nuorten työt-tömyyden esiintyvyydestä ja kestosta, opiske-luaikaisesta työssäkäynnistä ja valmistumisen jälkeisestä työmarkkinatilanteesta kirjoittivat Hannu Karhunen, Sanna-Mari Hynninen ja Jaakko Pehkonen. Johanna Alatalo ja Heikki Räisänen kirjoittivat kansainvälisen vertailutut-kimuksen pohjalta siitä, mitä Suomi voisi oppia Ruotsin, Saksan ja Tanskan työmarkkinarefor-meista. Arja Jolkkonen ja Arja Kurvinen käsit-telivät työvoiman kysynnän ja tarjonnan koh-taantoa aluetasolla kun Olli Oosi kirjoitti työ-voimapolitiikan suunnittelu-, ohjaus- ja orga-nisaatiomallin arvioinnista. Työttömyyden päättymissyiden analyysia, heikossa työmark-kina-asemassa olevien kansainvälisen kartoi-tuksen tuloksia, tulevaisuussuuntautunutta työ-elämätutkimusta sekä tasa-arvotyötä esiteltiin lukijoille. Ikääntyneiden työllistämistä käsitteli Matti Sihto, kunnan tehtävää työttömien työllis-tymisen tukemisessa Heidi Niemi ja huoltosuh-teen muutoksia Pekka Tiainen.Vuonna 2013 Rita Asplund ja Pekka Vanhala esittelivät heikosti koulutettujen nuorten pol-kuja työelämään. Juhana Vartiainen pohti työ-voimareservien käyttöön saamista, Marja-Liisa Manka ja Sanna Nuutinen sosiaalista ja psyko-logista pääomaa työuran jatkamisen edistäjinä, Antti Tanskanen opiskelijoiden vuokratyötä sekä Satu Ojala ja Pasi Pyöriä kotona työskentelyä. Anu Järvensivu kysyi artikkelissaan, voiko työl-listyvyyslupaukseen luottaa, Helena Lamponen kirjoitti yritystoiminnan laadusta, yhteistoi-minnasta ja työelämän kehittämisestä. Antti Kauhanen ja Mika Maliranta käsittelivät raken-nemuutosten merkitystä palkkakehitykselle ja niiden mittausta. Yliopisto-opiskelijoiden työs-säkäyntiä ja tulevaisuudenodotuksia avasivat Juhani Saari, Janne Mikkonen ja Atte Vieno. Uusien työpaikkojen syntyä, restonomien työ-markkinoita ja työvoiman ulkopuolisia, yleisen tasapainon mallien käyttöä politiikka-analyy-sissa, työmarkkinaennusteen kuvan muutosta ja perusoikeutta työhön sekä organisaatioiden ja työn dynamiikkaa käsiteltiin.