Page 36 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

verran. Ihmisten lisääntyvä virta työmarkki-noille, vuokratyösuhteet, määräaikaiset tutkijoi-den ja opettajien työsuhteet ja urapolut, vanhus-työn työyhteisöjen kehittäminen, väestön koulu-tusrakenteen muutokset ja aikuiskoulutuksen haasteet sekä hallituskauden työllisyyden muu-tokset olivat käsiteltyjä aiheita. Vuoden toisessa numerossa käsiteltiin työvoiman liikkuvuutta, mikroaineistojen ja seurantajärjestelmien anta-maa kuvaa rekrytointiongelmista, taloustieteen opetuksia verotuksesta ja työllisyydestä sekä irti-sanomisia työnsä säilyttävien ja työyhteisöjen näkökulmasta sekä Työelämän kehittämisoh-jelman uutta tiedonhankintamuotoa, toiminta-tapakyselyä. Seuraava numero oli teemoiteltu joustoturvaan, joka eli tuohon aikaan voimak-kaana eurooppalaisessa työllisyys- ja sosiaalipo-liittisessa keskustelussa. Tarkempia aiheita olivat joustoturvan Suomen malli (Pekka Sinko), muu-tosturva uudenlaisen yhteistyön airuena (Robert Arnkil, Esa Jokinen, Timo Spangar ja Simo Aho) sekä joustoturvaa eurooppalaisille työmarkki-noille (Heli Saijets). Vuoden 2007 viimeinen numero oli 50-vuotisjuhlanumero. Siinä jul-kaistiin pääministeri Matti Vanhasen terveh-dys, työministeri Tarja Cronbergin haastattelu ja toimittaja Pekka Ylöstalon historiakatsaus leh-den kehitykseen ja tekijöihin. Oiva Lönnberg kir-joitti työnvälitystilaston 100 vuodesta. Muissa artikkeleissa käsiteltiin työnhakijarakenteen vaikutusta työpaikkojen täyttymiseen (Sanna-Mari Hynninen) ja työvoiman kysynnän ja tar-jonnan kohtaantoa (Hanna Hämäläinen ja Mika Tuomaala) sekä tulevan työvoiman rekrytointi-tarpeen arviointia (Niilo Melolinna). Työ- ja elinkeinoministeriön aika 2008-Työ- ja elinkeinoministeriön alkuvaiheessa lehti pärjäsi paljolti vanhojen työpolitiikan laajojen tutkimusohjelmien tuottaman sisältötarjon-nan varassa. Kun valtiontalouden säästöt iskivät pahasti tutkimusrahoitukseen, oli myös artikke-lien tarjonta vähäisempää. Työelämäaiheiden käsittely on jatkuvasti kasvanut ja edelleen monipuolistunut aiheiltaan. Työvoimapolitiikan tutkimuksen heikko tila näkyy myös artikkelien tarjonnassa. Sen sijaan työmarkkinainstituu-tioita koskeva tutkimus tuottaa lehden kannalta kiinnostavaa aineistoa. Työelämän ja innovaa-tiotoiminnan kytkökset ovat hiljalleen vahvis-tuneet. Työ- ja elinkeinoministeriö päätettiin perus-taa vuoden 2008 alusta lukien. Olin palannut työministeriöön tutkimuslaitoksen johtoteh-tävistä vuonna 2007 ja samalla toista kertaa Työpoliittisen aikakauskirjan päätoimittajaksi. Mitään päätöksiä lehden suhteen ei vuonna 2007 tehty uuden ministeriön valmisteluissa. Niinpä jouduin vuoden 2007 viimeisessä työministe-riön julkaisemassa numerossa lehden päätoimit-tajana omalla vastuullani ilmoittamaan lukijoille ja kirjoittajille seuraavan numeron aineistopäi-vän todeten, ettei päätöksiä lehden julkaisemi-sesta ole vielä tehty. Uuden laajan ministeriön kansliapäälliköksi valittu Erkki Virtanen päätti kuitenkin pian, että lehden julkaisemista jatke-taan ja visuaalinen ulkoasu uudistetaan TEM:n muutoinkin käyttämän mukaiseksi. Kuten eräät muutkin kansliapäälliköt, Virtanen myös luki lehteä ja hän antoi siitä myös palautetta, joten hän tiesi, mistä päätti.Tutkimuksellisesti työ- ja elinkeinominis-teriön ensimmäiset vuodet olivat työpolitiikan kannalta työministeriön aikana aloitettujen laajojen tutkimusohjelmien loppuun saattami-sen aikaa. Tutkimusresurssit alkoivat kuitenkin huolestuttavasti vähetä kaikilla politiikka-alu-eilla. Lehden kannalta tämä alkoi näkyä vasta kun vanhat ohjelmat ja hankkeet oli viety lop-puun eli vasta 2010-luvulla. Vuoden 2008 artikkelien aiheina olivat mm. Suomen ja Luoteis-venäjän työmarkkinoiden liikkuvat rajat, monimuotoistuva työyhteisö, rekrytointiongelmien esiintyminen, jousto-turva, työvoimakoulutuksen opiskelijapalaute, nuorten ja ikääntyneiden työllisyys Euroopassa, työelämän kehittäminen osana innovaatiotoi-mintaa ja -politiikkaa, työsuojelu ja tuottavuus tietotyössä, työ-, organisaatio- ja johtamiskäy-