Page 40 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

ohjelmassa ja logo näkyy joka numerossamme. Laadimme myös 60-vuotisjuhlalogon, joka näkyy myös lehden kannessa ja sisäsivuilla. Vuoden ensimmäisessä numerossa käsiteltiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutok-sia 2000-luvulla, joukkoirtisanottujen uudel-leentyöllistymistä ja työelämän kehittämisstra-tegioita ja -ohjelmia Euroopassa. Vuoden toi-nen numero oli työvoimapuolen historiaan keskittyvä ja artikkeleissa käsiteltiin työvoima-politiikan historiaa ja ajattelumalleja, työvoi-man tilastointia aina 1700-luvulta nykypäivään sekä johtamisen laatua, talouden uudistumista ja tuottavuutta. Päivi Järviniemen toimittama kol-mosnumero oli työelämäkysymyksiin keskittyvä, eikä historiaa unohdettu tässäkään. Suomen työ-markkinasuhteiden jatkuvuudet ja murrokset oli tärkeä aihe. Organisaation taloudellinen tilanne ja henkilöstöjohtamisen tuloksellisuus, sote-joh-tajien ihannetyöpäivä, työväkivalta lastensuo-jelun sosiaalityössä, työn piirteet ja ehdot yksi-tyisellä liikuntapalvelualalla olivat muita artik-keliaiheita. 2000-luvun painotuksistaTyöpoliittisen aikakauskirjan artikkelitietokan-taa hyödyntäen voidaan tarkastella vuodesta 2001 lähtien, mitä aihepiirejä lehden artikke-leissa on käsitelty. Artikkelitietokannassa aihe-piirit on jaoteltu neljään: työvoimapolitiikkaa, työmarkkinoita, työelämää ja muita kysymyksiä käsitteleviin artikkeleihin. Oheinen kumulatii-vinen graaf antaa yleiskuvan kehityksestä. Kun 2000-luvun alkuvuosina työvoimapolitiikkaa käsiteltiin eniten, ohitti työmarkkinat aihepii-rinä kumulatiivisesti työvoimapolitiikan vuonna 2006. Vuosina 2001–2004 muita aiheita käsitte-leviä artikkeleita oli kolmanneksi eniten, mutta työelämäkysymyksiä käsittelevien artikkelien määrä kääntyi tämän jälkeen selkeään kasvuun. Viime vuosien aikana voimakkaimmin ovat kas-Kuvio 2. Lehden artikkelien yleiset aihepiirit v. 2001–2017 (2017 numerot 1 ja 2). Lähde: Työpoliittisen aikakauskirjan artikkelitietokant