Page 41 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

vaneet työmarkkinoita käsittelevien artikkelien määrä, sen jälkeen työelämäkysymykset ovat yleistyneet toiseksi eniten. Työvoimapolitiikkaa käsitteleviä artikkeleita on julkaistu viime vuo-sina melko säästeliäästi. Muita aiheita on niin ikään käsitelty melko vähän. Kehityskuva johtuu suurelta osin tutkimus-rahoituksen tilanteesta. Työvoimapolitiikkaa koskeva tutkimustoiminta on Suomessa melko vähäistä. Etenkin yliopistoissa tehdään suhteel-lisen paljon työelämän kehityspirteisiin liittyvää tutkimusta, mikä näkyy myös artikkelien tar-jonnassa. Tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa tehdään myös suhteellisen paljon työmarkki-noiden eri aspekteja koskevaa tutkimusta, mikä heijastuu lehden aihepiireissä. 2000-lukua on leimannut selvästi työelämäkysymysten käsit-telyn yleistyminen ja samalla työelämäkysymys-ten sisällöllisen kirjon kasvu. Lehden kokonais-profili, ainakin yleisessä mielessä, on kuitenkin edelleen vahvasti kiinni sen koko 60-vuotisen historian traditiossa. Työelämätutkimuksen kasvu tapahtui jo työministeriön perustami-sen jälkeen, jolloin ministeriö rahoitti suhteel-lisen runsaasti sekä työelämätutkimusta että työvoimapoliittista ja työmarkkinoihin liitty-vää tutkimusta. Vuoden 2008 työ- ja elinkein-oministeriön muodostamisen jälkeen ministe-riön tutkimusrahoitus alkoi osana valtiontalo-uden säästöjä supistua melko pian, mikä näkyy myös työvoimapoliittisen tutkimuksen puolella. Lehti on voinut kuitenkin ammentaa artikkeleita muun tutkimuksen piiristä. Koko ajan kuvassa on pysynyt vahvasti myös oman analyytikkota-son henkilöstön tuottamat artikkelit ja asiantun-tijoiden katsaukset. Tämä on ollut lehden koko tähänastisen historian ajan hyvä käytäntö. Itse asiassa ulkopuolisen tutkijoiden tai muiden kir-joittajien artikkeleita alkoi laajemmin ilmestyä vasta työministeriön aikana vuodesta 1990 läh-tien. On myös syytä mainita, että kolmeen ottee-seen, työvoimaministeriön perustamisen yhtey-dessä v. 1970, työministeriön perustamisen yhteydessä v. 1989 ja työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen yhteydessä v. 2008 lehden jatko ja tulevaisuus on ollut kriittisessä harkinnassa. Jokaisella kolmella kerralla lehden tekemistä on päätetty jatkaa. Jotain sekin todistaa. Kohti 2020-lukuaLehden traditio on selvästi artikkelien ja tilas-tojen vuorovaikutuksessa. 1990-luvulta lähtien ja erityisesti 2000-luvulla työelämäkysymysten rooli on kasvanut. Työmarkkinoiden kehitys-pirteitä ja työvoimapolitiikkaa tullaan käsitte-lemään jatkossakin. Eri politiikkauudistukset ja joissain tapauksissa myös hallinnolliset uudis-tukset ovat tuoneet uusia aiheita esille tai nos-taneet niiden merkitystä. Esimerkiksi työmi-nisteriön perustaminen nosti työelämäasioita myös tutkimuksellisen mielenkiinnon kohteiksi. Työpolitiikka on muuttunut osin moniaineksi-semmaksi ja jonkin verran integroituneemmaksi kokonaisuudeksi kuin aiemmin. Yhteydet työ-elämän ilmiöiden, globaalien megatrendien ja työmarkkinoiden toiminnan välillä ovat vahvis-tuneet. Viime aikoina TEM:ssä esille nostettu kasvupolitiikka on työpoliittisen aikakauskir-jan historian ja työvoimapolitiikan näkökul-masta jatkoa jo 1960-luvulla uudella tavalla korostuneelle talouskasvun tekijöiden tarkas-telulle. Nyt kasvutekijät ja käsitteellinen ajat-telu niiden taustalla ovat kuitenkin muuttuneet investointivetoisesta kasvumallista ideatalou-den ja teknologioiden soveltamisen suuntaan. Innovaatiopolitiikassa nähdään tänä päivänä ihmisten merkitys olennaiseksi. Aikakauskirjan tuleva sisältö on syytä jättää historiallisessa katsauksessa vielä kirjoittamat-tomaksi lehdeksi. Sen tulevat kuitenkin teke-mään lehteen kirjoittavat tutkijat ja asiantun-tijat ja lehden tekijät. He seuraavat varmasti aikaansa jatkossakin. Ilman laadukkaita tilas-toaineistoja ja muita tutkimusaineistoja, tutki-musrahoitusta ja tutkijakoulutusta, sen taustalla olevaa akateemista perusopetusta sekä intellek-tuaalisesti ja yhteiskuntapoliittisesti kiinnosta-via tutkimuskohteita ja myös hallinnossa ole-