Page 46 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

• Costas Meghir: Lopputulos riippuu institu-tionaalisesta rakenteesta. Joustavammat työmarkkinat mahdollistavat nopeamman sopeutumisen.• Christopher Pissarides: Työpaikkoja häviää joillakin sektoreilla, mutta niitä syn-tyy toisilla sektoreilla. Sektorimuutokset ovat yleisiä ilman suuria työttömyyden nousuja.Yllä esitetyt neljä ekonomistia näkevät siis, ettei robottien ja tekoälyn käytön lisääntymi-nen johda olennaiseen työttömyyden nousuun. Se voi kuitenkin johtaa palkkojen laskuun ja vetäytymiseen työmarkkinoilta ja työllisyyden laskuun (Eeckhout). Lisäksi työttömyyskin voi nousta, jos työmarkkinat eivät sopeudu.OECD:lle tekemässä selvityksessä Arntz et al (2016) päätyvät johtopäätökseen, jonka mukaan työpaikan menettämisen riski on sitä suurempi, mitä matalampi on henkilön koulutustaso. Yhteenvetona yllä esitetystä voidaan pelkis-täen todeta, että riittävä pohjakoulutus, jonka turvin voi tarvittaessa opetella uuden amma-tin on hyvä vakuutus teknologian ja/tai globali-saation aiheuttamalle työpaikan menetykselle. Toinen hyvä vakuutus vanhojen työpaikkojen häviämisen varalta työn murroksen aikakau-della on hyvin toimivat työmarkkinat. Joskus onkin todettu, että paras työsuhdeturva on uusi työpaikka.Koulutuksen merkitys Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien työllisyysaste oli 43 % 2015, kun se oli kaksinker-tainen eli 86 % ylemmän korkeakoulututkinnon omaavilla (kuvio 4a). Naiset ovat selvästi miehiä koulutetumpia (4b). 4b. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä 25–34-vuotiaiden joukossaKuvio 4a. Työllisyysaste koulutusasteittain