Page 28 - 4 2018
P. 28

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
 kannalta tärkeimpinä tavoittavat oikeastaan kaikkia työvoimaryhmiä, työllisiä, työttömiä ja erittäin runsaasti opiskelijoita ja koululaisia. Mielenkiintoista on, että työttömiä hankkinei- den toimipaikkojen määrä on suurin epäviral- lisissa kanavissa niiden ollessa tärkein haku- kanava. Näin on myös työllisten hankinnassa uusiin työpaikkoihin. Oma internet tavoittaa tärkeimpänä kanavana ollessaan lähinnä työssä olevia ja opiskelijoita ja koululaisia. Muut pal- velut tärkeimpänä kanavana painottuu lievästi uusiin työpaikkoihin rekrytointiin, keskeiset työvoimaryhmät ovat työlliset, työttömät ja opiskelijat sekä koululaiset.
Vähintään kolmea hakukanavaa käyttäneillä toimipaikoilla TE-toimisto on tärkein ja epä- virallisten kanavien merkitys vähenee selvästi samalla kun TE-toimiston rooli kasvaa. Niin käy myös kaikille muille hakukanaville epä- virallisia lukuun ottamatta. Tilanne kuvastaa ilmeisesti epävirallisten kanavien käytön luon- netta: niissä rekrytoitavan henkilön täytyy olla useissa tapauksissa jo valmiiksi tiedossa. Kun rekrytointitilanne muuttuu vaativammaksi ja työnantaja joutuu käyttämään ainakin yhtä ”formaalia” hakukanavaa, kasvaa niiden mer- kitys tärkeimpänä kanavana täytön kannalta voimakkaasti. Tilanne on varsin saman tyyp- pinen kuin vuonna 2016, joskin vuonna 2017 TE-toimiston rooli tärkeimpänä hakukanavana muissa kuin uusiin työpaikkoihin rekrytoin- neissa on kasvanut selvästi.
Rekrytointiongelmat ja työvoimapula
Rekrytointivaikeudet ovat selvästi yleisempiä vakituisia työntekijöitä haettaessa kuin määrä- aikaisia. Uusiin työpaikkoihin henkilöitä haet- taessa ovat vakituisten tehtävien työvoiman han- kinnat erittäin yleisesti rekrytointivaikeuksia sisältäviä.
Vuonna 2017 useimmin mainittu työvoima- pula-ammatti oli taksinkuljettaja, joka eri muo- doissaan esiintyi kaikkiaan 532 toimipaikan vas- tauksissa. Lisäksi invataksin kuljettajan mainitsi 63 toimipaikkaa. Uusiin työpaikkoihin rekry- toitaessa työkokemus on useimmin mainittu syy rekrytointivaikeuksiin, näin on muissakin rekrytoinneissa. Edelleen koulutus on toiseksi tärkein syy. Kolmanneksi useimmin mainittu syy on henkilökohtaiset ominaisuudet.
Sosiaali- ja terveysala
Aineistossamme on tiedot 15 617 sosiaali- ja ter- veysalan toimipaikasta, joista 70 % oli hakenut työntekijöitä. Sosiaali- ja terveysalalla työnteki- jöiden hakeminen onkin yleisempää kuin muilla aloilla. Yhteensä haussa oli 158 914 määräaikaista ja 20 167 vakinaista työntekijää.
Vaikka rekrytointeja tapahtuu sosiaali- ja terveysalalla paljon, uusia työpaikkoja syntyy vähän. Sosiaali- ja terveysalalla rekrytoinneista on koulutusalan jälkeen toiseksi pienin osuus uusia työpaikkoja. Kun koko talouden tasolla rekrytoinneista 44 % oli uusia työpaikkoja, sosi- aali- ja terveysalalla niitä oli vain 22 %.
Taulukko 2. Työvoiman haku, rekrytointivaikeudet ja työvoimapula
 28























































































   26   27   28   29   30