Page 73 - 4 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Katsauksia ja keskusteluja
Työnvälitysrekisterin tietojen pohjalta am- matit voidaan luokitella niiden kysynnän ja tar- jonnan määrien ja suhteiden perusteella seu- raavasti:
1) ammatteihin, joissa työvoiman kysyntä on suurta tarjontaan nähden
2) ammatteihin, joissa kysyntä ja tarjonta ovat suurin piirtein tasapainossa
3) ammatteihin, joissa työvoiman tarjonta on suurta kysyntään nähden.
Samanaikaisesti paljon kysyntää ja paljon työttömyyttä, mistä on kyse?
Kysynnän ja tarjonnan tasapainotilanteessa on eräs erityispiirre. On ammatteja, joissa on samanaikaisesti suurta työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Näistä ammateista on niiden kysyntä- ja tarjontatilanteen pohjalta käytetty käsitettä ”paradoksiongelma-ammatit”.
Selkeitä paradoksiongelma-ammatteja on löydettävissä myös työnvälitystilastosta. Esimerkiksi taulukossa 2 kymmenestä suurim- mista kysyntä- ja tarjonta-ammateista viisi on samoja: myyjät, toimisto- ja laitossiivoojat, lähi-
hoitajat, ravintola- ja suurtaloustyöntekijät sekä kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat. Ammattibarometriarvioinnissa em. para- doksiongelma-ammatit on yleensä määritelty pula-ammateiksi. Myyjän ammatti on tässä kuitenkin poikkeus. Myyjistä on kova kysyntä, mutta Ammattibarometriarvioinneissa myyjistä, suurista paikkamääristä huolimatta, katsotaan
olevan pientä ylitarjontaa.
Miten näitä suuren kysynnän ja tarjonnan
ammatteja sitten voisi luonnehtia tarkemmin? Suuret paikkamäärät viittaavat suureen dyna- miikkaan ja mahdollisesti kitkatyöttömyyteen. Tutkimusten mukaan työpaikkojen täyttöpro- sessi suurissa kysyntä- ja tarjonta-ammateissa toimii vaihtelevalla tavalla. Lähihoitajien paik- kojen täyttöprosessi on nopea ja näin ollen teho- kas, myyjien rekrytointi vaikuttaa myös varsin tehokkaalta. Ravintolan tarjoilijoiden rekrytoin- nissa on enemmän tehottomuutta, ja alalla pää- dytään varsin pitkiin avoinna olojen kestoihin. Pisimpiä avoinna olojen kestoja on myyntiedus- tajien paikoissa (Räisänen 2018).
Kuvio 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan teoreettinen tarkastelumalli (Hämäläinen–Tuomaala 2007)
73