Page 74 - 4 2018

Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Työvoimapulan taustalla olevat asiat
Työvoimapulan taustalla olevia syitä ei kartoi- teta Ammattibarometrissä. Tämä puute on nos- tettu usein esille, esimerkiksi VM:n työryhmä- raportissa: 19 kysymystä ja vastausta Suomen työmarkkinoista ja työvoimakapeikoista (2018). Tarkastelu-ulottuvuuksien lisääminen TE-toimistoissa tehtävään arviointityöhön on kuitenkin haasteellista. Arviointiin liittyvä työ- määrä ei saisi kasvaa. Työvoiman saatavuusti- lannetta ja rekrytointiongelmia kartoitetaan muullakin tavalla ja näiden selvitysten tulosten liittäminen ammattibarometrin rinnalle tuo joi- takin tarkennuksia ammattialojen tilanteista. Eräs selvitys, jossa rekrytointiongelmien syitä kartoitetaan, on Tilastokeskuksen toteuttamat työnantajahaastattelut.
Työnantajien näkemyksen mukaan työvoi- man saatavuusongelmien taustalla ovat monesti henkilöstön osaamiseen liittyvät syyt: riittämä- tön koulutus, työkokemus tai puutteet muissa työn vaatimissa taidoissa. Myös henkilökohtai- set ominaisuudet (riittämätön aloitekyky, työ- motivaatio, oppimistaidot yms.) ovat usein esille nousseet asiat. Ongelmien syyt vaihtelevat työn- antajien mukaan jonkin verran toimialoittain (Maunu 2018).
Mikä sitten aiheuttaa seuraavien suurien kysyntä- ja tarjonta-ammattien saatavuuson- gelmat: myyjät, siivoojat, ravintolatyöntekijät, lähihoitajat ja kuorma-autonkuljettajat? Mikäli työnantajahaastattelun tietoja käytetään vain koko toimialan tasolla, voivat tarkasteluam- mattien suuret kysyntävolyymit heijastua koko toimialalle. Jos tarkastellaan kaupallista alaa (myyjät), ovat rekrytointiongelmien syyt hyvin samankaltaiset kuin kaikilla aloilla keskimäärin. Osaamisen puutteeseen liittyvät syyt ovat ylei- simpiä. Työnhakijoiden koulutus tai työkoke- mus katsotaan puutteelliseksi. Työpaikkaan tai hakijan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liit- tyvät asiat ovat jonkin verran harvinaisempia kaupan alalla. Palvelualalla (siivoojat, ravinto- latyöntekijät) työpaikan ominaisuudet nousevat jo enemmän esille rekrytointiongelmien taus-
talla. Näitä työpaikkaan tai työtehtävään liittyviä asioita ovat mm. työajat, työmatka ja palkkaus. Työpaikan ominaisuudet ovat myös muita aloja yleisempiä rekrytointiongelmien syitä sosiaali- ja terveysalalla (lähihoitajat). Kaikkein useim- min työpaikan ominaisuudet aiheuttavat ongel- mia liikenteen toimialalla (kuorma-autonkul- jettajat).
Ongelmaksi työnantajahaastattelun tiedoissa on koettu se, että ne kuvaavat vain toisen työ- markkinaosapuolen näkemyksiä. Työnantajat korostavat työnhakijoiden osaamisen puut- teita rekrytointiongelmien taustalla. Ennen Ammattibarometrin käyttöönottoa työministe- riössä oli käytössä avointen paikkojen aika-ajoit- tainen kartoitus ja silloin selvitettiin myös vai- keasti täytettävien paikkojen täyttämisvaikeuk- sien syitä. Tässä kartoituksessa työnhakijaan liittyvät syyt eivät nousset niin merkittävään ase- maan kuin toimipaikkahaastatteluissa.
Lopuksi
Räisäsen (2018) mukaan rekrytoinnin kärkiam- mateissa on jossain määrin trendikasvun tyyp- pisiä piirteitä ja joidenkin ammattien ilmoitus- volyymin kasvu liittyy taantumakausiin. Osassa kärkiammateissa on pysyvyyttä, mutta monissa myös muutosta. Ammattibarometristä saata- vien tietojen ja muiden työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta saatavien tietojen pohjalta työvoi- mapula-ammatit voidaan luokitella kysynnän ja tarjonnan suhteiden pohjalta pula-/tasapaino-/ ylitarjonta-ammateiksi. Lisäksi työvoimapulaa tulisi tarkastella ammateittaisen trendikehityk- sen sekä luonteen pohjalta rakenteellisena tai suhdanneongelmana.
Ammattibarometriarvioinnin top 15 pula- ammatitkin ovat luonteeltaan erilaisia. Rakenteellisia ongelmia on havaittavissa mm. sosiaali- ja terveysalalla, alalla on yleistyvää tar- vetta erityisalojen asiantuntijoista: esimerkkinä puheterapeutit ja sosiaalityön eritysasiantunti- jat. Suhdanneluontoiset asiat liittyvät rakennus- alan ja teollisuuden työvoimapulaan. Erityisesti alemmin koulutetut rakennusalan ja teollisuu-
74