Page 9 - 4 2018

Pääkirjoitus Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Yrittäjyyden uusia puolia
Heikki Räisänen1
Yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli viime vuonna kaikkiaan 326 000 henkeä. Kuluvan vuoden aikana yrittäjien määrä on jälleen kasva- nut useilla tuhansilla, vaikka erityisen voimak- kaasti onkin lisääntynyt palkkatyö.
Työelämän ja teknologian muutokset saat- tavat olla omiaan lisäämään yrittäjyyttä. Kuten muitakin työnteon muotoja, yrittäjyyttä on monenlaista: on niin kasvu-, vienti-, yksin-, työn- antaja-, maahanmuuttaja-, henkilö-, palvelu-, teknologia-, sarja-, startti- kuin vaikka sivutoi- mistakin yrittäjyyttä, jos joitain esimerkkejä mainitaan.
Yrittäjyys voi olla yksi mahdollinen vaihto- ehto hyvin monenlaisille ihmisille. Esimerkiksi osatyökykyiselle yrittäjänä toimiminen voi olla tapa päästä työelämään tilanteissa, joissa palk- katyöhön pääsy on vaikeaa.
Yrittäjäura voi olla myös hyvin erilainen kuin palkansaajan työura. Yrityksen perustamista on tutkittu melko paljonkin, mutta ei niinkään yrit- täjätoiminnan lopettamista ikääntyessä.
Käsittelemme yrittäjyyttä kahdessa artik- kelissa sen vähemmän tunnettuja puolia valot- tamalla. Patrik Tötterman ja Leila Tauriainen käsittelevät osatyökykyisen yrittäjyyttä, kun Anu Järvensivu ja Monika E. von Bonsdorff käsitte- levät yrittäjien eläköitymisprosessin moninai- suutta.
Osatyökykyisten työllisyyden ja yrittäjänä toimimisen osalta sijoitumme eurooppalaisessa vertailussa varsin korkealle. Koska kuitenkin on maita, joissa yrittäjänä toimivien osuus osatyö- kykyisistä on maatamme suurempi, herää väis- tämättä ajatus, että yrittäjyyden kautta voitai- siin lisätä työelämäosallisuutta, Tötterman ja Tauriainen kirjoittavat. Heidän käyttämänsä kyselyaineiston perusteella yrittäjyyspotenti- aali näyttää kuitenkin yllättävänkin vähäiseltä. Kun yritystoimintaa harkitsevista yli 60 % ja yrittäjistäkin yli kolmannes heidän aineistos- saan työskentelisi mieluummin toisen palveluk- sessa, on pakkoyrittäjyyttä varottava. Yrittäjyys näyttäytyy yhtenä mahdollisuutena, mutta
1 Heikki Räisänen, VTT, työvoimapolitiikan dosentti, tutkimusjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö
9