Page 10 - 4 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Pääkirjoitus
nyt valitettavan usein pakkona muiden väylien osoittautuessa mahdottomista, he katsovat. Mitä pienimuotoisemmasta yrittäjyydestä on kyse, painottuu talouskasvun sijasta sen työllisyyttä parantava aspekti. Samalla kasvaa yritystoimin- nan työelämäosallisuuden näkökulma.
Yrittäjien eläköitymisen ja yritystoiminnan lopettamisen vaiheiden erottaminen on han- kalaa, koska yrittäjien eläköitymisprosessit koostuvat useista rinnakkaisista eri tahtia ete- nevistä alaprosesseista. Prosessit eivät näyt- täneet olevan päättymässä täydelliseen työ- voimasta poistumiseen eikä alkupiste ja siitä tapahtunut siirtymä hahmottunut välttämättä selkeänä, Järvensivu ja von Bonsdorff toteavat. Heidän saamansa tulokset viittaavat siihen, ettei eläköitymisen suunnittelu ole staattinen ennen eläkkeelle siirtymistä sijoittuva tapahtuma, vaan ikääntyneiden yrittäjyys on jatkuvaa neuvotte- lua, jossa he uudelleen arvioivat tarpeitaan ja toteuttavat jatkuvaa suunnittelua tasapainot- taakseen muuttuvia taloudellisia ja sosiaalisia tarpeitaan sekä ajankäyttöään. Yrittäjät eivät määritelleet eläköitymistä työn teon lopettami- seksi, tutkimukseen osallistuneet yrittäjät eivät myöskään olleet jääneet tai jäämässä pelkästään eläketulojen varaan, mikä sekin saa pohtimaan yrittäjien eläköitymisestä puhumisen merkityk- siä, he huomauttavat.
Muissa artikkeleissamme Merja Kauhanen ja Antti Kauhanen tarkastelevat irtisanomissuojan taloudellisia vaikutuksia. Laajaan kirjallisuusa- nalyysiin perustuva artikkeli vahvistaa tavallaan teoreettiset oletukset: kireämpi työsuhdeturva vähentää sekä rekrytointeja että irtisanomisia ja voi nostaa tai laskea palkkoja ja tuottavuutta. Eri lähestymistavoin toteutetut empiiriset tutki- mukset ovatkin osoittaneet, että kireämpi irtisa- nomissuoja vähentää sekä rekrytointeja että irti- sanomisia. Nettovaikutus työllisyyteen on hyvin pieni. Tuottavuuden osalta on saatu erisuuntai- sia tuloksia, mutta kokonaistuottavuuden osalta tutkimukset osoittavat pääosin kireämmän irti- sanomissuojan laskevan tuottavuutta. Palkkojen osalta näyttö on ristiriitaisempaa, he toteavat.
Tallamaria Maunu ja Heikki Räisänen käsittelevät artikkelissaan uusien työpaikkojen syntyä toimipaikoissa vuonna 2017. Toimi- paikkoihin haettiin tuolloin yhteensä 640 000 henkilöä, joista 75 % oli määräaikaisia. Työ- voimapulan eli täyttämättä jääneiden työpaikko- jen määrä oli vuonna 2017 lähes kaksinkertainen vuoteen 2016 verrattuna. Työvoimapulan pahe- nemisesta huolimatta uusia työpaikkoja syntyi vuonna 2017 aiempaa enemmän, bruttomääräi- sesti kaikkiaan yli 260 000. Artikkelissa eritel- lään myös toimipaikassa kokonaan uusien teh- tävien ja muiden uusien työpaikkojen syntyyn vaikuttavia eroja.
10
Seuraavan numeromme 1/2019 aineiston määräpäivä on 11.2.2019.