Page 22 - Merimies 2 2015

Suomalaiset LNG-teknologian Ledelläkävijöitä maailmalla
NG-aluksia löytyy muun muassa Nor- jasta, jossa lautat ja yhteysalukset kulke- vat nesteytetyllä maakaasulla. LNG:n polttoaineekseen voivat valita helpom-
min laivat, jotka kulkevat säännöllisessä linjalii- kenteessä reiteillä, joiden varrella on mahdolli- suus tankata LNG:tä. Tästä syystä johtuen LNG-alusten rinnalla säilyy aluksia, jotka käyttä- vät perinteisiä polttoaineita.
Maailman ensimmäinen LNG-käyttöinen mat- kustaja-alus, M/s Viking Grace, rakennettiin Suomessa. Se on maallemme suuri kilpailuvalt- ti laivanrakennuksessa. Alus liikennöi Tur- ku-Tukholma-linjalla ja alus bunkrataan Tukhol- massa. Suora bunkraus satamasta alukseen ei ollut mahdollista, joten Gracen tankkaus tapah- tuu omasta erillisestä tankkauslaivasta. LNG:tä alukseen toimittaa Aga Tukholman eteläpuolel- la olevasta terminaalista.
Ulkovartioalus Turvaa (Suora bunkraus sata- masta alukseen ei ole ollut Suomessa mahdollis- ta, sillä Suomen luotsausasetuksen kirjaus tank- kausaluksille esti tämän.) ollaan bunkrattu puolestaan noin 40 kertaa autosta etelä-Suomen eri satamissa Skangassin toimesta. Turva käyttää polttoaineenaan LNG:n lisäksi dieselöljyjä. Liikenneviraston tilaama ja Wärtsilän suunnitte- lema uusi jäänmurtaja tulee olemaan maailman ensimmäinen LNG-käyttöinen jäänmurtaja. Aluksen osti Arctia ja se luovutetaan yhtiölle al- kuvuodesta 2016.
Wärtsilä suunnittelee myös Vaasan ja Uuma- jan välille tulevan uuden aluksen, joka tulee käyttämään polttoaineenaan LNG:tä. Kiinnos- tus nesteytettyä maakaasua kohtaan siis kasvaa ja niitä hankitaan myös rahtivarustamoihin. esi- merkiksi Containerships-varustamo on tilannut neljä LNG:n käyttöön varusteltua uudisraken- nusta, jotka rakennetaan Kiinassa.
Varustamoilla olisi varmasti halukkuutta ot- taa käyttöön lisää vastaavia aluksia, mutta se vaatii myös maaltamme sitoutumista infran ke- hittämiseen.
LNG: toimittajat Suomessa
Skangass
Norjalainen Skangass kuuluu Gasum-konserniin. Skangass myy ja jake- lee LNG:tä merenkulun, teollisuuden ja raskaan liikenteen tarpeisiin. Skangassin käsialaa on Porin terminaali (30 000 m3), minkä lisäksi yhtiö on osakkaana Tornion terminaalia (50 000 m3) rakentavassa Manga Lng oy:ssa.
Skangass toimittaa nesteytettyä maakaasua Suomeen Norjasta. Risavikan tuotantolaitos tuottaa vuosittain 300 000 tonnia nesteytet- tyä maakaasua. Norjassa yhtiöllä on LNG-terminaali Ørassa (6 500 m3). Ruotsista terminaali löytyy Lysekilistä (30 000 m3) ja Gävlen ter- minaali (30 000 m3) on suunnitteluvaiheessa.
Suomessa Skangass on tehnyt pitkäaikaisen toimitussopimuksen Porvoon Kilpilahden laitoksen käytöstä. Porvoon tuotantolaitos tuottaa vuosittain 20 000 tonnia nesteytettyä maakaasua. Tuotantolaitoksen yhteydessä on myös noin 2 000 kuutiometrin tuotevarasto.
Bunkrauslaivat
Skangass on ottanut huomioon laskelmissaan tulevaisuutta silmällä pi- täen, että kaikkea LNG:tä ei bunkrata laivoihin suoraan maista terminaa- leista, vaan tankkauksia voi tehdä myös merellä bunkrauslaivoilla. Yhtiön ”strateginen” paikka on Ruotsin ja Norjan etelärannikko Juutinrauman jälkeen, minkä kautta kulkee lähestulkoon kaikki Itämerelle liikennöivät laivat. Näin ollen niitä voidaan tankata helposti tämän reitin varrella.
Aga
Ruotsalainen Aga on suunnitellut Raumalle suunnitteleman terminaa- lia, jonka koko on 10 000 kuutiometriä ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2017.
AGAn terminaali Tukholman eteläpuolella on vuodesta 2012 toimitta- nut LNG:tä Itämeren ensimmäiseen maakaasulla kulkevaan risteilijä- alukseen, Viking Linen M/S Viking Graceen. Vuonna 2011 Ruotsiin val- mistunut Nynäshamnin terminaali toimii sekä teknisenä mallina että tarvittaessa logistisena tukena Rauman terminaalille.
NEOT – maapuolen tukkuri
LNG:n maapuolen tukkurina toimii Skangassin lisäksi NeOT (North eu- ropean Oil Trade Oy), jonka omistavat SOK ja St1 Nordic. NeOT ei itse rakenna asemia, mutta toimitusketjussa ST1 ja SOK voisivat olla tulevai- suudessa mahdollisia toimijoita, jotka lähtisivät kehittämään jakeluinf- raa. NeOT kuljettaa tuotteitaan terntank-varustamolta aikarahdatuilla aluksilla (tällä hetkellä kolme alusta), jotka käyttävät LNG:tä polttoainee- naan. Alukset eivät ole Suomen lipun alla. Toivottavaa olisi, että alukset joilla LNG:tä Suomeen tuodaan, kulkisivat tulevaisuudessa oman maan lipun alla, mikä on tärkeää muun muassa huoltovarmuuden kannalta.
22
MS // 1 • 2015