Page 25 - Merimies 2 2015

merenkulkuun”, muistuttaa tiimipäällikkö Sirpa Lusa Työterveyslaitoksesta.
Merenkulun erityispiirteet on otettava huomioon työterveysyhteistyössä Merimieslääkärien tekemissä työterveystar- kastuksissa on tärkeää panostaa ennaltaeh- käisevään toimintaan nykyistä enemmän.
”Kunnon ylläpitämiseen pitää kiinnittää huomiota myös merillä ollessa ja laatia siihen malliohjelmia, joilla ehkäistään pitkien työjak- sojen aikana passiivisuudesta johtuvaa fyysi- sen toimintakyvyn laskua. Mahdollisuudet lii- kunnan harrastamiseen laivajaksoilla tulisi turvata. erityistä huomiota on kiinnitettävä painonhallintakeinoihin”, sanoo Miilunpalo.
”Kunnosta huolehtiminen on syytä aloittaa jo nuorena. Kuntotestit osana merenkulkuo- pintojen liikuntakasvatusta voisivat kannus- taa nuoria liikkumaan”, ehdottaa Miilunpalo.
Arvioiden mukaan yli 90 prosenttia mai- den välisestä kaupasta kuljetetaan meriteitse. Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liiken- nöidyistä merialueista, jossa liikkuvien laivo- jen ja lastin määrä on jatkuvasti kasvanut. Itämerellä liikennöi joka hetki noin 2000 ja kuukausittain 3500–5000 alusta.
Suomessa merimiesammateissa työsken- teli 9 813 henkilöä vuonna 2013, joista 2 733 oli naisia. eniten suomalaisia merenkul- kijoita työllistävät matkustajavarustamot.
SeaFit­ hankkeessa
selvitettiin laivojen hätätilannetehtä- vien fyysistä kuormittavuutta ja näiden tehtävien edellyttämää fyysistä toimintakykyä. Samalla tuotettiin tietoa merimieslääkäreille tehtävä- kohtaisen soveltuvuuden ja kuntou- tustarpeen arvioinnin tueksi. Tutki- musaineisto kerättiin kolmessa vaiheessa allasolosuhteissa, suuron- nettomuusharjoituksessa ja meren- kulkijoiden palokoulutuksessa. Tutkimukseen sisältyi koehenkilöiden elintapojen, terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn kyselytutkimus. SeaFit-hanketta rahoittivat työsuoje- lurahasto, työterveyslaitos, Liiken- teen turvallisuusvirasto tra ja Merimieseläkekassa.
2015 • 1 // MS 25