Page 22 - Merimies 3 2015

Määräaikaisen
työsopimuksen erityispiirteitä
TEKSTI SannalEEna KallIo
Merimies-lehdessä 2/2015 käsiteltiin koeaikaa erityisesti määräaikaisessa työsuhteessa. Jatkamme saman aiheen parissa. Määräaikaiset työsuhteet ovat monella tapaa työoikeu- dellisesti haastava ilmiö ja vastauksissa onkin pyritty keskittymään asian ytimeen.
Merimies kysyy, lakimies vastaa
Merimies: työsopimuksessani on vain maininta sijaisuudesta. riit- tääkö se lain vaatimaksi perustelluksi syyksi tehdä määräaikainen työsopimus?
Lakimies: Merityösopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaan työsopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei ole perusteltua syytä tehdä sitä määräaikaiseksi. Määräaikainen työsopimus on siis lain näkökulmasta poikkeus, jonka tekeminen työnantajan aloitteesta edellyttää erityisen, perustellun syyn olemassaoloa. Työntekijän aloitteesta työsopimus sen sijaan voidaan aina tehdä määräaikai- seksi. Sama pätee, kun työntekijä on jo täyttänyt lain mukaisen eroamisiän 68 vuotta.
Ulkomaanliikenteen kauppa-alussopimuksessa kohdan 3.4 sekä ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksessa kohdan 4.4 mu- kaan määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työnantajan aloit- teesta laista ilmenevien tarkoitusperien mukaisesti, jos siihen on syynä työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu tähän rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka tai jokin muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy. Mainittu- ja työehtosopimusten kohtia täydentävässä liitesopimuksessa 3 on käytännön tulkintaongelmien helpottamiseksi lueteltu esimerkkejä tällaisista tilanteista. Niiden mukaan määräaikainen sopimus voi- daan tehdä, jos kyseessä on kausiluonteinen tai määrätty työ (kerta- luonteinen tai erillinen työkokonaisuus) tai sijaisuus, joka liittyy perhevapaalla, hoitovapaalla, opintovapaalla, sairaus- tai vuosilo- malla olevan työntekijän poissaoloon. Edellä mainittuihin rinnastet- tava seikka on esimerkiksi työhuippujen tasaaminen ruuhka-aikana ja tietyin erityisedellytyksin viikonlopputyö. Varustamon toimintaan tai sen harjoittamaan liikenteeseen liittyvällä perustellulla syyllä taas puolestaan tarkoitetaan, määrätyin lisäedellytyksin, toiminnan aloit- tamiseen tai jatkumiseen liittyvää tilapäistä epävarmuutta tai aluk-
sen aika- tai matkarahtausta. Työehtosopimuksen ehtojen tarkoituk- sena on estää työntekijän irtisanomissuojan ja työntekijälle työsuhteen kestosta johtuvien etujen kiertäminen.
Sijaisuus on yksi tyypillisimmistä perusteista määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen. Jotta olettamusta mahdollisesta työ- suhdeturvan kiertämisestä ei syntyisi, on katsottu, että määräaikai- sessa työsopimuksessa on mainittava se työntekijä, jonka sijainen määräaikainen työntekijä on. Muussa tapauksessa määräaikaisuu- den peruste on liian epämääräinen eikä täytä perustellun syyn kri- teeriä. Toisin sanoen, sijaisuus on hyväksyttävä peruste määräaikai- selle sopimukselle, kun määräaikaisuuden päättyminen on sidottu tietyn, työsopimuksessa mainitun työntekijän, työhön palaamiseen.
Merimies: miten pitkäksi ajanjaksoksi määräaikainen työsopimus voidaan tehdä?
Lakimies: Työlainsäädännössä tai työehtosopimuksissa ei määritel- lä määräaikaisuuden pituutta tai sen vähimmäis- tai enimmäiskes- toa. Työsopimuksen määräaika voidaan ilmaista kelloajoin ja päivä- määrin, mutta myös sitoa työtehtävän laajuuteen, urakan val- mistumiseen tai esimerkiksi toisen työntekijän perhevapaan päätty- miseen, jonka ajankohtaa ei siis välttämättä varmuudella tiedetä työsopimusta tehtäessä.
Ainoa määräaikaisen työsopimuksen pituutta rajoittava sääntö on merityösopimuslain 7 luvun 1 §:n viimeisessä momentissa mai- nittu poikkeus, jonka mukaan viisi vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus voidaan irtisanoa viiden vuoden voimassaolon jälkeen kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.
Merimies: mitä tarkoitetaan työsopimusten ketjuttamisella? onko se lain mukaista?
22 MS // 13 • 2015