Page 10 - Merimies 5 2015

"Merenkulku tuntuu omalta alalta", työharjoittelijat Tuomo Suomalainen ja Lauri Mielonen kertovat viihtyvänsä hyvin konttilaivatyössä.
M/s Lindan miehistön terveiset maan hallitukselle:
Katse maan sisäisten asioiden pyörittelystä ulkomaille - keskittykää viennin kasvattamiseen ja tuotekehitykseen
Yhteiskuntasopimus kaatui ja työntekijäjärjestöt järjestivät mielenilmauk- sen 18. syyskuuta Helsingin rautatientorilla ja omilla työpaikoillaan ympä- ri maan. maan hallituspolitiikka puhuttaa myös laivoilla.
lindan miehistölläkin on omat mielipiteensä asioista:
”Hallitukselta menee suuri energia maan sisäisten asioiden pyörittelyyn, kun kat- se pitäisi siirtää omasta navasta ulkomaille ja miettiä todenteolla, miten vienti saa-
taisiin vetämään”, messissä pohditaan.
”Pelkkä sisämarkkinoiden tekohengitys ei laita suomen taloutta nousuun, vaan
jytyä pitäisi saada kärkihankepuheista tekoihin, eli nyt olisi keskittävä tuotekehitykseen ja viennin kasvattamiseen. Tarvitsemme uusia innovaatioita paperirullien kuljettami- sen rinnalle. Tuotteita on kehitettävä pidemmälle ja tehtävä uusia aluevaltauksia.”
Yksi miehistön jäsenistä kehittäisi suomen yritysverotusta houkuttelevampaan suuntaan ja kannattaa hallituksen esittämään viron mallia joiltakin osin: mikäli yritys tekee hyvää liikevaihtoa, plus-puolelle jääviä varoja tulisi käyttää tuotekehitykseen. virossa yritykset maksavat veroa vasta sitten, kun yritys alkaa jakaa voittojaan.
sen sijaan hallituksen leikkauspuheet ja pakkolait eivät saa miehistöltä siunausta:
”järkevämpää olisi ollut ottaa vastaan sak:n tarjoama nollaratkaisu, kuin ryhtyä leikkauksiin. nolla olisi koskettanut tasaisesti kaikkia, eikä keneltäkään olisi leikattu.”
Sailaskin ihmetteli, miksi SAK:n paketti ei kelpaa hallitukselle?
samaa mieltä asiasta oli yllättäen ”kaikkien leikkausten isä” raimo sailas Helsingin sanomiin laatimassa näkökulmassaan ’Hallituksen alku taantui hapuiluksi’ 6.10.2015. siinä sailas toteaa hallituksen alkutaipaleen olleen virhearvioita ja hapui- lua täynnä, mutta näkymien kirkastuneen, kun sak:n hallitus toi pöytään oman esi- tyksensä.
”sen mukaan järjestö on valmis sopimaan palkkojen nollakorotuksista ensi syk- synä avautuvalla uudella sopimuskierroksella ja hyväksymään periaatteen, jonka mukaan vientiteollisuus määrittelee vastedes palkankorotusten ylärajan. lisäksi sak on valmis hyväksymään yhteen laskien tuntuvat alennukset työnantajan sairausva- kuutusmaksuun, työttömyysvakuutusmaksuun ja työeläkemaksuun ja kehittämään paikallista sopimista työehdoista”, sailas kirjoitti.
sitten seurasi tekstin ydin:
”ellei hallitukselle kelpaa tällainen linjaus, pitää kai uskoa, että hallituksen tavoit- teena tosiaan on sopimusyhteiskunnan murtaminen. elinkeinoelämän keskusliitto haikailee liittokohtaisia sopimuksia. miten ne voisivat olla parempi vaihtoehto kuin keskitetty nollasopimus, työrauha ja tuntuva välillisten työvoimakustannusten alen- nus?”, entinen ”leikkausten isä” ja entinen valtiosihteeri Raimo sailaskin ihmetteli.
Työrauhaa toivoi myös lindan miehistö tuleville vuosille, joten näihin sanoihin on hyvä päättää.
lun kautta, kuten moni muukin miehistön jäsenistä. linda-laivalla harjoittelijoita on aluksella kerrallaan yleensä 2-3 kappaletta. Tällä kertaa täkillä vastaan kävelevät kot- kan merikoulussa matruusiksi opiskeleva Tuomo suomalainen, joka on ehtinyt olla laivan päällä nyt 16 viikkoa. kaverinaan hänellä on raumalla perämieheksi opiske- leva lauri mielonen.
”olemme kyllä ihan tyytyväisiä, että pääsimme suomen lipun alla olevalle lai- valle työharjoitteluun. kaikilla koulukave- reilla ei käynyt yhtä hyvä tuuri, ja yksikin ryhmä tekee työharjoittelua tanskalaisella jokilaivalla”, pojat kertovat.
merenkulkualan harjoittelun tueksi perustettiin suomen varustamoiden ja merenkulkualan oppilaitosten yhteistyönä Harjoittelumylly, joka aloitti toimintansa syyskuussa 2012. ”myllyn” tärkein tehtävä on koordinoida ja jakaa suomen kauppa- laivaston harjoittelupaikat tasapuolisesti merenkulkualan oppilaitoksille ja niiden opiskelijoille.
”mylly on ideana hyvä ja se on helpotta- nut opiskelijoiden työharjoittelupaikkojen saantia. se järjestelmässä on kuitenkin huonoa, että opiskelijan omat mahdolli- suudet vaikuttaa omaan harjoittelupaik- kaansa ovat vähäiset ja ne määrätään pit- kälti myllystä.”
10 MS // 4 • 2015