Page 18 - Merimies 5 2015

TYöSUoJELU
Järvi-Suomen
satamissa käytössä
vaarallisia työtapoja
Työsuojeluviranomaiset listaavat vaaratilanteita aiheuttavista työtavoista kärkeen alusten kansimiesten tavan hypätä kannelta laiturille vastaanottamaan kiinnitysköyttä. Puskuhinaaja Parkolla työsuojelu ja -turvallisuus ovat mukana arjen aherruksessa ja rutiineissa.
Työsuojelutarkastaja ilkka Kervinen Etelä-Suomen aluehallintoviras- tosta täsmentää, että Järvi-Suo- men laivaliikenteessä hyppäämi- nen kannelta laiturille alusta kiinnitettäessä on yleistä kautta linjan, vesibusseista höy- rylaivoihin ja rahtialuksiin. Harvemmin kansimiehillä on myöskään pelastusliivejä yllään.
alus kiinnitetään työturvallisesti käyttä- mällä apuna esimerkiksi kaijapalvelijaa, henkilöä joka ottaa laiturilla kiinnitysköy- den vastaan ja kiinnittää sen laiturilla ole- vaan lenkkiin tai pollariin.
”Tehdassatamissa kiinnityksen hoitaa tehtaan henkilökunta. Yksityisissä ja kunti- en satamissa kiinnitysapua voidaan pyytää esimerkiksi aluevartioinnilta. aluksen kiin- nitys vaatii asianmukaisen perehdyttämi- sen sekä varustuksen, kuten huomio- vaatetuksen ja pelastusliivit”, Kervinen painottaa.
Työsuojeluviranomaiset ovat huoman- neet vaaratilanteita aiheuttavan myös aluk- seenkulku.Kervinenmuistuttaa,ettäturvalli-
TEKSTI JOuKO KAHiLA KUVaT SAAnA LAMMinSivu
sin kulkutie alukseen ovat laskuportaat eikä luotsin käyttöön tarkoitetut luotsitikkaat.
Nostotyöt saattavat aiheuttaa myös vaa- ratilanteita. Esimerkiksi jos korkealla tehtä- vissä nostotöissä ei käytetä putoamissuojai- mia, kuten henkilökohtaisia kokovaljaita, tai suojata päätä putoavilta esineiltä kypärällä.
Ongelmana asenteet
Vaaratilanteita aiheuttavat osaltaan joiden- kin alusten liian vähäinen miehitys sekä siitä kumpuava kiire. Ilkka Kervinen listaa Järvi-Suomen rahti- ja matkustaja-aluslii- kenteen keskeisimmäksi vaaratilanteita ai- heuttavaksi tekijäksi asenteet. Etenkin alus- ten päälliköiden on syytä katsoa peiliin.
”Jos työturvallisuus ei kiinnosta päällik- köä, miehistö ei myöskään suhtaudu tur- vallisuustekijöihin vakavasti. Valitettavasti hälläväliä asenne ja välinpitämätön suhtau- tuminen turvallisuuteen ovat aluksilla ylei- siä”, Kervinen summaa.
”Matkustaja-alusliikenteessä tämä nä- kyy muun muassa kausiluonteisten työn- tekijöiden vähäisenä perehdyttämisenä.
Pahoin pelkään, etteivät he tunne lainkaan työnantajansa turvallisuusmääräyksiä.”
alusten päälliköiden asenteet heijasta- vat useimmiten varustamon turvallisuusa- senteita ja -näkemyksiä. Niitä määrittävät puolestaan kaupalliset lähtökohdat, kuten liikevoitto ja kustannukset.
Kervinen huomauttaa, ettei työturvallisuu- desta ja suojavarusteista huolehtimista voi käsitellä pelkkänä kustannuskysymyksenä.
”Esimerkiksi työkypärät eivät paljoa maksa, mutta niiden puute voi maksaa jon- kun hengen. Kyseisten hälläväliä asentei- den myötä, kypärät saattavat olla vaarati- lanteissa myös kaapissa, kun niiden pitäisi olla päässä.”
Kervisen mukaan rahtialuksissa ei suh- tauduta sen vastuullisemmin työturvalli- suuteen kuin matkustaja-alusliikenteen- kään puolella, vaan erot ovat enemmän yhtiökohtaisia.
”Johdon esimerkki ja arvovalinnat ratkai- sevat. Useimmiten on niin: mitä isompi yh- tiö, sitä paremmin suhtaudutaan turvalli- suustekijöihinjavaaratilanteidentorjuntaan.”
18 MS // 4 • 2015