Page 19 - Merimies 5 2015

Ilkka Kervinen on julkisuudessa muis- tuttanut, että. ”... työturvallisuuslain mu- kaan työnantajan on arvioitava töiden vaa- rat ja suunniteltava työt turvallisiksi. Valvonnan kohteena ovat alusten ja varus- tamoiden lisäksi myös satamat, joiden vel- vollisuus on ohjeistaa aluksia turvalliseen laituriin saapumiseen ja kulkutien käyt- töön.”
Pielisellä joskus hypätään
M/s Serenalla tilausristeilyjä järjestävän Pielisen viP-risteilyt Oy:n toimitusjohtaja Jari Loikkanen ymmärtää Kervisen näke- mykset ja huolen. Hän kuitenkin huomaut- taa, että Pielisellä kansimies joutuu aluksen keulaköyttä kiinnittäessään hyppäämään pienemmille laitureille, koska niissä ei ole kaijapalvelijaa.
”Peräköysi kansimiehelle heitetään kan- nelta. Kulku laivaan tapahtuu heti kiinnittä- misen jälkeen hydraulista lankonkia, käve- lysiltaa, pitkin”, Serenan kipparinakin toimiva Loikkanen täsmentää.
”Vaadimme työntekijöiltämme kansi- miehen pätevyyden. Lisäksi heille annetaan
Vaaratilanteita
aiheuttavat
osaltaan joidenkin alusten liian vähäinen miehitys sekä siitä kumpuava kiire.
riittävä perehdytys työhön.”
Vuonna 2003 valmistunut Serena on
22,5 metriä pitkä ja kuusi metriä leveä. alus on tilausristeillyt Pielisellä kohteinaan lä- hinnä Koli, Lieksa, Nurmes ja Juuka. Tänä kesänä Serena pysyi visusti laiturissa. Loik- kasen mukaan tähän oli syynä viileän kesän aiheuttama heikko kysyntä. Mutta joensuu- laisyrittäjä ei vähästä lannistu.
”Ensi kesänä teemme tilausristeilyjä Jo- ensuusta Saimaalle, kuten oopperajuhlien aikaan Savonlinnaan. Jos kysyntää ei sil- loinkaan riittävästi ole, alus on laitettava ehkä myyntiin”, Jari Loikkanen pohtii.
Työturvallisuus osana aherrusta
Puskuhinaaja Parkon päällikön Markku rautiaisen mukaan Parkon ja puskemansa työntöproomun kiinnittäminen laituriin ei vaadi kansimiehen hyppäämistä laiturille. Eikä myöskään kaijapalvelijan apuja, koska hinaaja proomuineen voidaan kiinnittää laituriin kannelta käsin.
”Jos tarvitsemme kiinnitysapua, koh- desatamissamme ovat kaijapalvelijat laitu- rilla vastassa”, Rautiainen lisää.
Parkon miehistön vaativin työturvalli- suusriski on se, että aluksella joudutaan tekemään töitä usein pimeässä sekä liuk- kaissa olosuhteissa. Onneksi pahemmilta onnettomuuksilta on vältytty. Rautiainen kiittää tästä kokenutta sekä turvallisuusris- kit ja -ohjeet arkisessa aherruksessa huo- mioivaa miehistöä.
”Miehistöllä on pelastusliivit päällä ja walkie talkie radiopuhelimet mukana. Uu- sien työntekijöiden perehdyttäminen hoi- detaan tarkoin perehdyttämiskaavakkeen mukaisesti.”
Hinaajan nelihenkinen miehistö, pääl- likkö, perämies ja kaksi kansimiestä, teke- vät niin sanottuja yhteishommia. Eli kan- si- ja konehommat kiertävät. Rautiaisella
MaRKKU RaUTIaINEN
on meneillään parin viikon huki kansi- miehenä.
”Välillä pitää kiirettä, mutta miehistöä on ollut riittävästi. Teemme kuuden tunnin vahteja: kuusi tuntia töitä, kuusi lepovuo- rossa. Työjaksot kestävät kaksi viikkoa.”
Fin-terpuu Oy:n omistamalla Parkolla on pituutta 22,43 ja leveyttä 6,58 metriä. Vuonna 1966 valmistunut hinaaja puski tä- nä kesänä 72 metristä työntöproomu Sam- poa reitillä Iisalmi Joutseno. Proomuun mahtuu puutavaraa noin 2 000 kuutiota, eli 40 rekkalastillista.
Parkko-hinaajan kanssa Joutsenon satamassa oli Hollannin lipun alla oleva laiva. Saimaan rahtiliikenteestä merkittävä osa kulkee ulkomaalaisten ja mukavuuslippujen alla.
Toissa syksynä Imatran satamassa ulkomaalaisella laivalla ulkomaalainen merimies, joka putosi laiturin ja laivan väliin kylmään veteen ja hukkui. Tapaus johti tiukempiin turvallisuustoimiin.
2015 • 4 // MS 19