Page 20 - Merimies 1 2016

Merenkulkijoiden eläkkeelle jäänti 2015–2024.
Lähde ja tiedot: Merimieseläkekassa, marraskuu 2015.
miehistöä on aina ollut ja tulee aina olemaan määrällisesti enemmän kuin koneosaston henkilökuntaa. Tästä seuraa tiettyjä eroja osastojen välillä.
Yhteenveto
Jos lähdetään siitä, että trendit jatkuvat samansuuntaisina kuin nytkin eli työpaikko- jen määrä Suomen lipun alla ei muutu merkittävästi, eläkkeelle jäämisiä tapahtuu arvioidun mukaisesti, aloituspaikkojen määrä säilyy ja opiskelijat valmistuvat samaan tahtiin vuoteen 2024, seurauksena on laskennallinen merenkulkijoiden ylitar- jonta, jollaista ei aiemmin ole nähty.
Arvioitu valmistuvien määrä riittää hyvin kattamaan suomalaisten alusten miehistö- tarpeet ja lisäreserviä on olemassa työttö- mien muodossa. Ainoastaan miehistön osalta valmistuvien ja eläkkeelle jäävien suhdetta, 31 ja vastaavasti 48, voidaan pitää hieman huolestuttavana. Miehistöllä tarkoi- tetaan aluksen käyttö-/kuljetusmiehistöä.
Vuonna 1999 julkaistussa tutkimuksessa
”Suomalaisten merenkulkijoiden tarve vuosi- na 1999-2010 suomalaisissa varustamoissa ja merenkulun hallinnoissa”) arvioitiin, että vuosina 1999 – 2010 valmistuisi keskimää- rin 174 opiskelijaa/vuosi kansipäällystö-
kin vaikuttaa siltä, että kyseessä on ennem- minkin kuulopuhe kuin fakta. Toki on tun- nustettava, että kokeneen päällystön ja miehistön löytäminen on käynyt vaikeaksi, etenkin konepuolella. Se ei kuitenkaan tar- koita, että syynä on ainoastaan eläkkeelle jäävien suuri määrä. Ongelmana on pikem- minkin sekä pitkään jatkunut vääristynyt opiskelupaikkojen määrän ja erikoistumis- suuntien jakauma että koulutuksen uudis- tus, joka ei ole millään tavalla hyödyttänyt merenkulkualaa tai sen koulutustarpeita.
Voidaan todeta, että eläköitymisen kautta ei tule vapautumaan erityi- sen paljon uusia työpaikkoja ulko-
maanliikenteessä seuraavien 10 vuoden aikana. Yleiskatsauksen osalta on kuitenkin huomautettava,
ettei siinä ole huomioitu muita eläkkeelle jäämisen syitä kuten työkyvyn alenemista, sairauk- sia, kuolemantapauksia tai alan vaihtoja. Tällaisia työelämästä poistu- misia on hyvin vaikea ennus- taa ja arvioi-
da. Lisäksi tulee muistaa, että henkilökoh- taiselle vanhuuseläkkeelle jääminen on vapaaehtoista ja halutessaan henkilö voi hyvinkin työskennellä vielä useita vuosia. Lisäksi merimieseläkelakia on uudistettu ja merimiehet jäävät tulevaisuudessa eläk- keelle samanikäisinä kuin maissa työsken- televät henkilöt.
Merenkävijöiden jääminen eläkkeelle suoraan meripalvelusta on myös käynyt harvinaisemmaksi, toisin sanoen he vaih- tavat alaa tai siirtyvät maihin sijoittuviin työtehtäviin ennen eläkeikää. Lisäksi tulee huomata, että kansiosaston päällystöä ja
Yhteenveto eläkkeelle jäämisistä ja työvoimareservistä, Suomen ulkomaanliikenne.
KANSIPÄÄLLYSTÖ
KONEPÄÄLLYSTÖ
MIEHISTÖ
YHTEENSÄ
Eläkkeelle jääviä/vuosi, keskim.
18
18
31
67
Eläkkeelle jäävät, yhteensä vuoteen 2024 mennessä
182
175
305
662
Valmistuneita vuoteen 2024 mennessä
1210
890
480
2580
Valmistuneita/vuosi (keskiarvo vuosilta 2013-2014)
121
89
48
258
Työttömiä 30.6. (keskiarvo vuosilta 2012-2015)
160
70
287
517
Työpaikkoja ulkomaan- liikenteessä (keskiarvo vuosilta 2010-2014)
717
504
1142
2363
20
MS // 1 • 2016