Page 13 - Merimies 4 2015

ruotsikin saa tonnistoveron
– varustamot samalle viivalle suomalaisten kanssa
Vihdoinkin! Ruotsin merenkulkuväki ja varustamot saavat vastaavan tonnistoveron kuin Suomella ja suurimmalla osalla merenkulkua harjoittavilla EU-mailla jo on. Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten kilpailukyky paranee – loppuuko ulosliputus?
– Meillä on varustamoja, jotka voisivat ajatella uudestaan siirtävänsä laivoja Ruot- sin lipun alle. Tällaisia laivoja on noin 30.
Voimaan ehkä jo vuodenvaihteessa
Ruotsin varustamoilla on käytössään sa- mat edut ja järjestelmät kuin suomalaisilla – lukuun ottamatta tonnistoveroa. Varusta- mojen kustannuksia leikkaavat nettopalk- kajärjestelmä ja sekamiehityssopimukset toimivat molemmissa maissa.
– Ruotsi tulee samalle viivalle. Selvää on, että Ruotsin varustamojen kilpailukyky paranee, arvioi Suomen Varustamojen va- ratoimitusjohtaja hans ahlström.
Ruotsin hallitus, varustamoyhdistys Svensk Sjöfart sekä Seko Sjöfolk odottivat EU-komission hyväksyntää Ruotsin tonnis- toverolaille jo kesäkuussa. Näin lainvalmis- telu olisi käynnistynyt syksyllä ja tonnisto- vero olisi saatu voimaan demareiden ja vihreiden koalitiohallituksen asettaman ai- kataulun mukaisesti 1. tammikuuta 2017.
Tonnistovero katsotaan valtiontueksi, ja valtion tuet pitää hyväksyttää EU-komissi- olla, jotta jäsenmaiden tuet olisivat linjassa toistensa ja EU:n yleisen tukilinjan kanssa. Komissio lähettikin lisäkysymyksiä suoran hyväksynnän sijaan.
Hans Ahlströmin mukaan Suomen ton- nistoverokäsittelyssä EU-komissiolle oli ai- kanaan vaikeinta varustamojen piilevä ve- rovelka. Ratkaisu löydettiin lopulta saman mallin pohjalta, joka oli aiemmin hyväksyt- ty Ison-Britannian tonnistoverolle.
Kenny Reinholdin mukaan Ruotsin ton- nistoveroesityksessä EU-komissio vierasti esitykseen kirjattua alarajaa, jonka mukaan tonnistoveroa käyttävistä laivoista vähin- tään viidenneksellä tulisi olla Ruotsin perä- lippu. Komissio ei halunnut mitään alarajaa.
– Tonnistovero on keino vahvistaa kaup- pa-aluslaivaston kilpailukykyä ja lisätä Ruotsin lipun alla toimivien alusten osuut- ta, Ruotsin valtiovarainministeri magdale- na andersson arvioi komission puoltavaa päätöstä tuoreeltaan tietotoimisto TT:lle.
Andersson pitää mahdollisena, että alku- peräinen vuoden vaihteen aikataulu tonnis- toverolle pitää. Valtiopäivillä tonnistoveroa kannattaa laaja poliittinen enemmistö.
TEKSTI kimmo lundÉn
Ruotsin merenkulkijajärjestön Kenny Reinhold toivottaa tonnistoveron tervetulleeksi.
Hans Ahlström arvioi, että Ruotsin varustamojen kilpailukyky paranee.
EU-komissio antoi kuitenkin 19. elokuuta ratkaisevan hyväksyntänsä Ruotsin halli- tuksen esitykselle uudeksi tonnistoveroksi.
Ainakin osaksi tonnistoveron puutteen vuoksi Ruotsin kauppa-alusrekisteri on ku- tistunut ennen vuoden 2008 nanssikriisiä 275 laivasta alle 200 laivaan. Ruotsin sijasta varustamot ovat liputtaneet aluksiaan Nor- jaan,Tanskaan,Fär-saarille,MaltallejaGib- raltarille. Suomeen tonnistovero tuli vuoden 2010 alusta. Suomen kauppalaivasto on kasvanut ohi Ruotsin. Kaikki suomalaisva- rustamojen uudisalukset tonnistoveron jäl- keen ovat valinneet Suomen lipun.
Reinhold arvioi, että jokainen lisäkuu- kausi ilman tonnistoveroa riskeeraa 50 me- rimiehen työpaikan.
–H
aluamme varusta- moillemme ja hen- kilöstöllemme sa- man järjestelmän
kuin muualla Euroopassa on. Tonnistovero on hyväksi Ruotsin varustamoille ja siksi myös merihenkilöstölle, Seko Sjöfolkin pu- heenjohtaja kenny reinhold kommentoi.
Tonnistoverolla tarkoitetaan sitä, että vero määräytyy aluksen rahdinottokyvyn eli nettovetoisuuden perusteella eikä taloudel- lisen tuloksen mukaan.
Kenny Reinhold oli vielä kesällä huolis- saan siitä, että tonnistoverolaki olisi EU-ko- mission esittämien lisäkysymysten ja mahdollisten muutosten vuoksi viivästynyt aikataulustaan eli ensi vuoden alusta.
2016 • 4 // MS 13
Seko Sjöfolk
Marina Paulaharju