Page 14 - Merimies 4 2015

Unionin historian tutkija:
Haasteet ovat lisääntyneet
Merimies-Unionin historiateos kertoo, miten hyvin liitto onnistui ajamaan merimiesten etuja. Jos yli kymmenen vuotta sitten ilmestynyt kirja saisi jatkoa, päähuomion veisivät 1980-luvulta lähtien jatkuneet haasteet.
TEKSTI katariina kivistö KUVA kari hulkko
Tätä mieltä on Unionin historiaa tutkinut timo soukola. Globaalistumisen aikakausi ei päästä ammattiliittoa helpolla. Soukola uskoo silti, että suomalaiset meri- miehet haluavat jatkossakin kuulua suo- malaiseen ammattiliittoon, jos se tarjoaa ajantasaisia edunvalvontapalveluita.
Voitko kuvailla muutamin sanoin Merimies-Unionin toimintaa kuluneen 100 vuoden aikana. Mitkä laatusanat painottuvat? Minkälaiset mielikuvat jäivät vahvimmin mieleesi Unionin historiaprojektista?
En näe Suomen merimiesunionin histo- riassa sellaista punaista lankaa, joka venyi- si koko sadan vuoden aikavälille. Ensim- mäiset 30 vuottaan liitto kamppaili jatkuvasti olemassaolostaan. Selviytymi- nen vuoden 1933 tappiollisesta lakosta ja toisen maailmansodan koettelemuksista olivat hämmästyttäviä saavutuksia. Silti katson Unionin todellisen historian alka- van vasta jatkosodan jälkeen, jolloin liitto osasi niilo vällärin johdolla käyttää hyväk- seen poikkeusoloja. Varustamot ja valtio- valta pakotettiin ensin hyväksymään sulje- tun työpaikan järjestelmä ja sitten jäänmurtajataktiikan avulla myöntämään merimiehille monia arvokkaita etuja. Vällä- rin keinot kuitenkin vanhenivat, kun mark- kinavoimat vapautettiin 1980-luvulla.
Riistorauhan viimeisen luvun nimi on ”Luvassa heikennyksiä ja ulosliputuk- sia”. Otsikoisitko vielä historiateoksen päätösluvun näin?
Huomattakoon, että laitoin tuon otsikon perään kysymysmerkin. Riistorauhaa rikko-
Timo Soukola on kirjoittanut Merimies-Unionin historian ja väitellytkin aiheesta. Nyt hän paneutuu AKT:n viime vuosikymmenten vaiheisiin.
14 MS // 4 • 2016
0
1
0
F
U
S
M
S
U
F
I
T