Page 12 - MS 3 2017

sivuseili
Kohti liittokierrosta
keskusjärjestöt eivät enää istu pöydässä, jossa pääte- tään suomalaisen työn hinnasta. Keskitetyistä palkkaratkaisuista on luovuttu – ainakin toistaiseksi – ja kesän jälkeen edessä on nor- maali liittokierros.
Liitot sopivat työn hinnan omissa neuvotteluissaan. Keskusjär- jestön rooli on tukea liittoja, löytää mahdollisia yhteisiä tavoitteita ja koordinoida liittojen neuvottelutoimintaa.
Tilanne ei ole uusi tai ihmeellinen. Liitot osaavat neuvotella ja tuntevat vastuunsa. Ne tietävät, että jatkossakin palkat, verot ja maksut ovat kivijalka, jolle rakentuvat talouskasvu, yritysten me- nestys ja kilpailukyky, palkansaajien ostovoima sekä hyvinvointi- palvelujen rahoitus.
Hallitus haluaisi varmasti ennen budjettiriihtä tietää palkkaratkai- sujen tason. Työmarkkinajärjestöjä puolestaan kiinnostavat halli- tuksen veroratkaisut.
On tärkeää, että työmarkkinakierros ei vaaranna myönteiseksi muuttunutta talousnäkymää ja parantunutta työllisyyttä.
On muistettava, että rajojemme ulkopuolella on riittävästi meistä riippumattomia uhkakuvia. Siksi meidän on hoidettava kuntoon ne asiat, jotka ovat omissa käsissämme. Asiat eivät ole koskaan niin huonosti, etteikö niitä riitelemällä vielä huonom- miksi saa.
Menestyäkseen Suomi tarvitsee myös kansallisen, Suomen li- pun alla purjehtivan kauppalaivaston.
Kilpailukykysopimusta neuvotel-
taessa syntyi uusi työmarkkinakäsi-
te: Suomen malli. Sitä on kutsuttu
myös vientivetoiseksi työmarkkina-
malliksi ja kokonaan uudeksi työmarkkinamalliksi. Joka tapaukses- sa kyseessä on suomalainen tapa hoitaa asioita neuvottelemalla.
Mallia valmistelivat lähinnä vientiteollisuusliitot. Mikä meni pieleen, kun mallia ei saatu työmarkkinaratkaisujen pohjaksi? Syy on yksinkertainen: Valmistelu tehtiin liian suppeassa piirissä ilman toimialarajat ylittävää vuoropuhelua. Malliin sitoutuminen ja sen tunnustaminen jäivät haaveeksi. Mutta syksyn ratkaisussa otetta- neen joka tapauksessa huomioon talouskasvu, työllisyys, yritysten kilpailukyky, julkinen talous ja palkansaajien ostovoima. Palkanko- rotuksia tulee varmasti ja ne ovat merkittävästi suurempia kuin viime vuosien maltilliset korotukset – puhumattakaan kilpailukyky- sopimuksen pyöreästä nollasta.
Nimelliskorotuksia tärkeämpää on palkansaajan ostovoiman kasvu. Ruokakorin maksamiseen tarvitaan euroja, ei prosentteja. Onkin sovitettava yhteen työmarkkinapolitiikka ja maan hallituk- sen talouspolitiikka. Se tehtiin aiemmin keskusjärjestöjen ja maan hallituksen välisin ratkaisuin osana kokonaisratkaisuja. Nyt jää nähtäväksi, ketkä ja missä vuoropuhelua käyvät.
Se takaa, että pystymme hoitamaan välttämättömät merikuljetukset myös mahdollisina kriisiaikoina. Tarvitsem- me edelleen merenkulkualan kaiken
tasoista koulutusta ja laadukasta tutkimusta. Ne ovat osa merik- lusteria, johon kuuluvat myös laivanrakennus, ympäristötietämys ja arktinen osaaminen. Suomi on esimerkiksi talvimerenkulun huippuosaaja koko maailmassa.
Suomen merenkulku tarvitsee monista epäilyistä huolimatta suomalaisia merenkulkijoita. Olen itse aikanani tehnyt töitä niin suomalaisten kuin ulkomaisten merenkulkijoiden kanssa ja osaan arvostaa suomalaisten merimiesten korkeaa ammattitaitoa.
Suomalaisten merimiesten työpaikkojen turvaamiseksi tarvit- semme Euroopan unionin hyväksymiä tukitoimia. Merenkulun tuki on – siihen kohdistuneesta arvostelusta huolimatta – välttämätöntä jatkossakin, jotta pystymme edes jotenkin kilpailemaan Unionin ul- kopuolelta tulevia kilpailijoita vastaan. Navigare necesse est, vivere non est necesse – Purjehtiminen on välttämätöntä, elämä ei.
antti palola
Kirjoittaja on STTK:n puheenjohtaja ja merikapteeni.
Ruokakorin maksamiseen tarvitaan euroja, ei prosentteja.
12 MS // 3 • 2017