Page 14 - MS 3 2017

Lieviä kommunikaatiovaikeuksia, yes?
Sekamiehitetyillä laivoilla on kaksi leiriä
Suomalaiset ja lippiiniläiset merimiehet viihtyvät sekamiehitetyillä aluksilla enimmäkseen omissa porukoissaan. Laivoilla on rinnakkaiset yhteisöt. Eri kansallisuutta olevat esimerkiksi ruokailevat pääosin erillään.
Anne Ala-Pölläsen tuore väitöskirja osoittaa, että yhteistyötä selvästi vasta harjoitellaan.
TEKSTI katariina kivistö
S ekamiehityksessä työntekijöillä on eriarvoinen lähtöasetelma ja se heijastuu yhteiseloon. Filippii- niläiset ovat varovaisia moitti- maan esimiehiä ja suomalaisia yleensä. Mutta he saattavat valittaa siitä, että saavat alempaa palkkaa kuin suomalaiset ja he myös ihmettelevät työehtojen eroja. He kummastelevat, miten suomalaiset voivat olla väsyneitä kolmen viikon jälkeen, vaikka pääsevät sitten lomalle. Filippiiniläiset pal- kataan monen kuukauden yhtämittaisiin
työjaksoihin.
Suomalaiset eivät niele purnaamista
palkasta, koska se on Filippiinien ansiota-
soon nähden hyvä. Ulkomailla työskennel- leet merimiehet ovat omassa maassaan varakkaita ja voivat muun muassa pitää palvelijoita.
Suomalaisissa elää katkeruus oman maan merimiesten työpaikkojen puolesta. Tutkija ei kuitenkaan havainnut, että lip- piiniläisiin olisi kohdistunut rasistista tai muuta erityistä syrjintää.
Eräs suomalainen päällystön jäsen pu- kee tunnot näin:
”Ihan hyvin nää lippiiniläiset tekee töitä, ei se ole ongelma, mutta sit nää yhteisöt muuttuu. Aina on vähemmän juttukavereita. Kyllä mä oon siitä vähän surullinen.”
14 MS // 3 • 2017
Vapaa-aikana suomalaiset valitsevat saunan, lippiiniläiset karaoken.
Merenkulun kovaa maailmaa kuvaa se, että lippiiniläiset ovat alkaneet pelätä seuraa- vien halpatuontimaiden merimiesten vie- vän heidän paikkansa.
Paineet tekevät varovaiseksi
Merityössä näkyy, että suomalaiset meri- miehet ovat hakeutuneet alalle omasta ha- lustaan, mutta lippiiniläisten uran on va- linnut perhe. Useimmat on jo lapsena valittu koulutettavaksi merelle. Vastapalve- luksena heidän pitää elättää perhe, joskus puoli sukuakin. Myös Filippiinien valtio tarvitsee ulkomaille lähetettävien meri- miesten tuomaa valuuttaa ja osallistuu hei- dän markkinointiinsa.
Koska uran ovat valinneet muut, laivoil- la on niitäkin, jotka eivät haluaisi työsken- nellä merellä ja jopa pelkäävät olla siellä. Tämä ei ainakaan edistä laivan työilmapii- riä ja turvallisuutta.
”Filppareilla” onkin kovat paineet säilyt- tää työpaikka. Tämän vuoksi he kammoa- vat virheitä ja maineen menetystä. Varovai- suutta lisää, että heidät palkataan vain yhden törnin ajaksi. Jos joutuu mustalle listalle, uutta laivapaikkaa on vaikea saada.
Kokkikoulutus puutteellista
Filippiiniläisiä merimiehiä mainostetaan ystävällisinä ja sopeutuvaisina, mitä he yleensä ovatkin. Ristiriita syntyy siitä, että länsimaiset työtoverit kokevat nämä ominaisuudet hankaliksi. Suomalaiset ylen- katsovat työnteossa jeesjees-kulttuuria ja aloitekyvyttömyyttä. Ongelma korostuu pe- rämiesten työssä, sillä päällystöön kuuluvien
Saana Lamminsivu