Page 22 - Merimies 5 2017

Laivasuunnittelu on elämysbisnestä
Laivanrakentaminen tarvitsee tulevai- suudessa yhä enemmän erikoistunut- ta osaamista perinteisen insinööritie-
teen ulkopuolelta. Ajattelua tulee laajentaa ennen kaikkea elämysbisneksen suuntaan, korostaa Turun yliopiston Brahea-keskuksen tutkimusjohtaja pasi malinen.
”Risteilijä ei koskaan matkusta paikasta A paikkaan B. Hän lähtee risteilylle saadak- seen elämyksiä.”
”Suomessa laivoja on rakennettu pitkäl- ti insinöörivetoisesti. Pohditaan esimerkik- si keulan muotoa, vaikka se ei kiinnosta yhtään tonnin risteilyn ostanutta risteily- matkustajaa. Sen sijaan uudet elämykset kiehtovat, kuten vesiputous laivalla tai lai- nelautailu ylhäällä aluksen kannella. Laiva on liikkuva kaupunki.”
Risteilymatkustaja valitsee matkan aina fyysisen lomakohteen, kuten huvipuiston ja risteilymatkan välillä. Siksi laivalla tulee pa- nostaa erityisesti palveluihin.
”Risteilymatkustamiseen tulee hakea esimerkkejä ja ideoita maapuolen palve- luista, kuten Disneylandistä tai Las Vegasis- ta. Pitää kehittää aivan jotain uutta. Uutta laivaa rakentaessa varustamot haluavatkin tuoda markkinoille jotain, mitä muilla toi- mijoilla ei ole vielä tarjolla.”
Robotit eivät voi korvata risteilyelämystä
Risteilyille lähdetään hakemaan elämyksiä, joten robotit eivät voi koskaan korvata ih- mistyövoimaa palveluita tarjottaessa.
”Kun puhutaan robotisaatiosta ja auto- matisaatiosta, niin amerikkalainen risteily- matkustaja ei taatusti syö itsepalveluravin- tolassa, vaan hän haluaa risteilyllään hyvää ja henkilökohtaista palvelua. Tästä syystä voi nähdä, että erilaiset palvelut joissa tar- vitaan ihmistyövoimaa, päinvastoin lisään- tyvät risteilylaivoilla tulevaisuudessa.”
Toinen kysymys on tietysti risteily- ja mat- kustaja-alusten työntekijöiden kansallisuus. ”Työolojen ja -ehtojen valvominen on
tärkeää. Väki ei vähene, vaan sen määrä kasvaa, kun laivat suurenevat. Tarvitaan
enemmän väkeä sekä aluksen operointiin ja satamiin.”
Risteilymatkan onnistuminen – tai epäonnistuminen – voivat Malisen mu- kaan olla pienestä kiinni. Siitä syystä pie- niinkin seikkoihin on kiinnitettävä huo- miota.
”Se, että matkustajan ottaa risteilylaival- le vastaan omaa kieltä puhuva risteilye- mäntä tai -isäntä, voi antaa hänelle hyvän ja henkilökohtaisen silauksen risteilypalve- lusta.”
Aika ajoin esiintyy spekulaatiota siitä, että Suomen lipun alla oleville matkusta- ja-aluksille palkattaisiin EU:n ulkopuolista työvoimaa. Tutkimusjohtaja Malinen pitää sitä utopiana.
Risteilijällä tulee panostaa palveluihin.
”EU:n ulkopuolinen työvoima ei voi kos- kaan korvata omien lähivesiemme matkus- tajalaivahenkilökuntaa. Matkustajat puhu- vat pääsääntöisesti joko suomea tai ruotsia. Kasvava risteilijäjoukko ovat venä- läiset ja aasialaiset, joita voi huomioida aluksilla omaa kieltä puhuvalla lisähenkilö- kunnalla. Mutta lähtökohta on, että mat- kustajien on saatava palvelua omalla kielel- lään, joten tarvitsemme suomea ja ruotsia taitavaa laivahenkilökuntaa.”
”Sitä paitsi Suomen karikkoiset lähive- det ja talviolosuhteet puoltavat omaa osaa- mistamme, jota ei voi korvata mielestäni sillä, että ulosliputettaisiin kaikki laivat ja palkattaisiin niiden päälle EU:n ulkopuolis- ta työvoimaa.”
Varustamon brändi voi romuttua yhdessä yössä
Tutkimusjohtaja Pasi Malisella on kauppa- tieteilijätausta, joten hän näkee meren- kulussa paljon kasvupotentiaalia.
”Brändi on yritystoiminnassa erittäin
tärkeä asia. Sen jälkeen, kun se on raken- nettu, sitä tulee myös vaalia.”
Maailmalla on esimerkkejä, jotka liitty- vät turvallisuuteen ja kokonaisen varusta- mon imagon romahtamiseen.
”Risteilybisneksessä on maailmalta vali- tettavasti myös esimerkkejä, kun varusta- mon kokonainen brändi on romuttunut. Costa Concordian uppoaminen upotti yh- dessä yössä mukanaan Costa linen brän- din, jota ei hetkessä rakenneta takaisin. Onnettomuuden jälkeen alabamalainen risteilymatkustaja tuskin lähtee enää mie- lellään Costa Linelle risteilemään.”
Merenkulussa inhimilliset virheet pitää minimoida niin vähiin kuin mahdollista. Käytännössä niiden määrä pitää olla nolla. Sanonta ’halvin hinta ei tuota parasta laa- tua’, pitää usein paikkansa.
”Mikäli merimiesten työvoimakustan- nusten hinta vedetään äärimmäisen alas, se voi tulla isossa kuvassa äärimmäisen kalliiksi.”
Malisella on kotimaasta kaksi esimerk- kiä, joista tulisi ottaa oppia.
”Muistamme tapaus Finluxin. Suoma- lainen liitin maksoi televisioon pennin, mutta joku löysi Kiinasta vielä halvemmalla puolen pennin liittimiä, jotka asennettiin niihin. Lopputulos oli, että televisioista tuli vaarallisia ja ne jouduttiin vetämään mark- kinoilta. Yksi pieni liitin tuli maksamaan yhtiölle useita miljoonia.”
Tuoreempi tapaus säästöistä saapuu Tu- rusta. Uuden sairaalan sementti todettiin haperoksi ja perustus jouduttiin valamaan uudestaan. Syytä sementin laatuun tutkittiin kissojen ja koirien kanssa. Nyt tutkimus on paljastunut ja on käynyt ilmi, että ulkomaa- laisilla työmiehillä on ollut käytössään liian lyhyet täryttimet, joilla he ovat painelleet va- lua alaspäin. Valurauta ei ole ylettynyt maa- han asti ja osaan valusta on jäänyt ilma-auk- koja. Inhimilliseen syyhyn virheenä on voinut olla puutteellinen kielitaito ja eri työ- tavat/-kulttuuri”, Malinen arvioi.
Oli miten oli, valuvika tuli maksamaan miljoonia.
22 MS // 5 • 2017