Page 21 - Merimies 5 2017

suuren risteilijän toimittamisesta vuosina 2020–2024. Tilausten arvo on kaikkiaan useita miljardeja. Uutisia uusista laivaop- tioista kuuluu aina silloin tällöin. Turun Sa- nomat uutisoi 13. lokakuuta, että Carnival olisi tilaamassa Meyerin Turun telakalta vielä kolme lisäristeilijää.
Risteilijätilausten ansiosta Turun telakka joutuu kolminkertaistamaan kapasiteettin- sa nopeassa ajassa.
”Pelkästään Turun telakalle tarvitaan no- peasti 500 uutta työntekijää. Kun mukaan lasketaan alihankkijat, saatujen tilausten yhteisvaikutus on jopa yli 15 000 henkilö- työvuotta. Mistä nämä kaikki työntekijät löytyvät?”, tutkimusjohtaja Malinen kertoo rekrytoinnin käyvän kuumana.
Työvoiman tarve on tällä hetkellä niin valtava, että osaajia joudutaan etsimään myös Suomen ulkopuolelta. Turun telakan lisäksi länsirannikolla vauhdilla kasvavat tällä hetkellä myös Sandvik ja uudenkau- pungin autotehdas, jotka kaikki palkkaavat väkeä.
”Suomeen saapuu uusia työntekijöitä aina Etelä-Eurooppaa myöten.
”Huomioitava myös on, että Turussa ei tehdä enää vain yhtä laivaa vuodessa, vaan puolitoista, ja ollaan kulkemassa kohti kah- ta laivaa vuodessa. Se ei toteudu ilman ali- hankkijoiden apua, joiden on palkattava myös paljon väkeä ja kasvettava.”
Rakenteilla olevista risteilyaluksista kak- si ovat kooltaan 180 000 bruttorekisteri- tonnia. Kaikki Turussa nyt rakennettavat Carnivalin uudet risteilijät käyttävät poltto- aineenaan LNG:tä.
”Telakan siirtyminen Meyerin suvun omistukseen tuo saksalaista tarkkuutta ja 150 vuotta vanhan laivanrakentamisperin- teen. Turun telakan toimitusjohtaja jan meyer asuu itse paikan päällä Turussa, mi- kä kertoo työhön omistautumisesta”, Mali- nen on ylpeä.
”Turun telakalla oli aiemmin kasvotto- mia omistajia Koreasta STX:n aikaan, eikä norjalaista Kvaerneria tai akeria voi kehua.
Tänä päivänä Meyer Turun aikakaudella te- lakalle pyritään jatkuvuuteen ja neuvottele- maan pitkiä sopimuksia. Telakkaan inves- toidaan, mikä kertoo myös siitä, että toimintaan uskotaan.”
Turun telakalla valmistettiin aiemmin yksi laiva vuodessa, mutta nyt Pernossa valmistetaan kolmea laivaa samaan aikaan. Telakka on investoinut muun muassa uu- teen suureen 1 200 tonnin nosturiin, jonka hinnaksi arvioidaan 30 miljoonaa euroa. Nosturi on tarkoitus saada käyttöön ensi keväänä.
Laivanrakennuksen imagoa kirkastettava
Vaikka Turun telakalla menee lujaa, alan imago raahaa valitettavasti jäljessä todelli- suudesta. Kuvaa olisi kirkastettava, jotta ihmiset hakevat töihin alalle.
Yksi laivatilaus tuo moninkertaisen tuoton takaisin.
”Laivanrakennus ei ole enää tänä päivä- nä hitsipilli kädessä lumihangessa kahlaa- mista, vaan pääosin erikoistunutta, siistiä sisätyötä”, Malinen toteaa.
Turun telakan saamien neljän varman laivatilauksen arvo pyörii miljardeissa. To- dellisuudessa tuotto vielä moninkertaistuu yhteiskunnan ja paikalliseen alueen hyväk- si, kun mukaan lasketaan kokonaisuus.
”Laivat ovat ydinvoimaloiden jälkeen suurimpia tuotteita valmistaa ja ne raken- netaan paikan päällä täällä Turussa. Yksi laivatilaus tuo moninkertaisen tuoton ta- kaisin Varsinais-Suomen alueelle: ihmiset asuvat fyysisesti seudulla, saavat palkkaa ja maksavat veroa sekä syövät ja kuluttavat.”
Tämä on tutkimusjohtaja Pasi Malisen mukaan erittäin tärkeä asia muistaa jatkos- sa, kun poliitikot aika ajoin harkitsevat te- lakka- ja meriteollisuuden tukemista.
”On myös muistettava, että valtiot kil- pailevat laivatilauksista keskenään Euroo- passa. Menetimme jo yhden tilauksen Ranskaan”, Malinen muistuttaa STX Eu- ropen aikaisesta Oasis 3 -aluksen rakenta- misen menettämisestä Ranskan telakalle.
Alihankkijoiden rahoituksen turvaaminen suurin haaste kasvussa Turun telakan tämän hetkinen kasvu tuo työtä ennen alihankkijoille. Telakalla työs- kentelevä väki on vain murto-osa laivan ra- kentamiseen tarvittavasta työvoimasta. Ali- hankkijat tekevät aluksesta 80 prosenttia, joten laivatilaus tuo työtä ja toimeentuloa koko Suomen alueelle.
”Alihankkijoiden selviytyminen on tällä hetkellä suurin haaste koko kuviossa. Valtio tukee laivanrakennusta takaamalla rakenta- misajan rahoituksen telakalle. Telakka puo- lestaan maksaa alihankkijoille takautuvasti tilatuista töistä. Alihankkijoiden pitää pys- tyä siis tekemään tilatut työt, maksaa pal- kat ja kasvaa samaan aikaan.”
Valtion apuun huutaminen ei ole kestä- vä ratkaisu rahoituksessa pidemmän päälle.
”Meidän pitää keksiä yrityksille uusia ra- hoitusinstrumentteja tulevaisuutta varten. Pohdintatyöhön tarvitaan mukaan telakka, valtio, vientitakuulaitos, pankit ja yritykset itse”, Malinen toteaa.
2017 • 5 // MS 21