Page 17 - Merimies 1 2018

"Nimi Polaris viittaa pohjoisilla merillä kulkijoita auttavaan Pohjantähteen, sekä aluksen polaariluokkaan, joka mahdollistaa monivuotisenkin jään murtamisen."
ka he tulevat vielä tarvitsemaan henkilö- kuntaa, kun väkeä jää eläkkeelle.”
Kettunen sai Arctiasta kuitenkin irtisa- nomispaperit ja jäi maihin töihin. Nyt hän on jälleen takaisin murtajilla vakituisessa työsuhteessa.
”Kuten tuolloin totesin, olen alle kahden vuoden takaisin töissä varustamossa ja näin kävi”, hän ynnää tarinan opetuksen. Otettakoon siitä siis oppia!
POLARIKSESSA ON OLLUT jonkin verran takuuseen kuuluvia huoltotöitä, kuten aina uudessa aluksessa. Katajanokalla on riittänyt siis tehtävää kesät, talvet läpeensä. Aluksen toisen jäänmurtokauden alkaessa ”rensse- lit” alkavat olla kunnossa, eli eikun matkaan, yt-konekorjausmies Jussi Helminen tuumii.
Helminen toimii vapaa-ajallaan Face- bookissa Skönärit ja muut merenkulkijat -ryhmän moderoijana. Suljetussa ryhmäs- sä on jo yli 4 000 jäsentä.
PERÄMIEHET JARI PIETILÄ ja Mikko Laiti- nen valmistautuvat LNG-jäänmurtaja Pola- riksen komentosillalla aluksen liikkeelleläh- töön. Pietilä toimi aiemmin Tra ssa merenkuluntarkastajana, mutta meri veti 20 vuotta seilanneen miehen takaisin vesil- le. Arctiassa hän aloitti työt 2015.
”Olen enemmän merimies kuin virka- mies. Vaimolle olen 20 vuotta sanonut, että jos jonain päivänä pääsen jäänmurta- jille töihin, niin se olisi upeaa – ja täällä sitä nyt ollaan”, Pietilä on pestistään iloinen.
”Polariksessa ei ole enää perinteistä
ruoria, vaan sitä ohjataan tällä ”potikalla”, perämies Jari Pietilä demonstroi.
”Ajatus ei saa harhailla ajon aikana, sillä Polaris on todella ketterä liikkeissään, kun sitä vertaa vanhoihin akselivetoisiin aluk- siin. Aluksen runko on erikoismuotoiltu ja laivassa on kolme 360 astetta pyörivää Azi- pod-propulsiolaitetta, mikä mahdollistaa sen hyvän ohjailtavuuden.”
KONEET OVAT JÄISSÄ kovilla, mutta edus- tavat alansa huippua ja niissä on uusia tek- nisiä ratkaisuja.
LNG-jäänmurtaja Polaris on hybridilai- va. Alus käy suurimmaksi osaksi nesteyte- tyllä maakaasulla ja on käynniltään hiljai- nen. Konehuoneessa ei enää haise öljy. Alukseen on varmuuden vuoksi rakennettu polttoaineen rinnakkaisjärjestelmä matala- rikkiselle dieselille.
”Olemme Wärtsilän miesten kanssa säätäneet alusta kuntoon ja nyt voi todeta, että se alkaa olla hyvässä iskussa koneiston osalta. Alus käy suurimmaksi osaksi LNG:l- lä, mutta suurta jäävallia vasten voi olla tar- peen vaihtaa dieselille vauhdin ottamisek- si. Vaihto LNG:ltä dieseliin käy todella nopeasti”, konemestari Aku Poso kehuu uutta jäänmurtajaa.
Polariksen tankkausväli on 10 päivää. Vii- me talvena alukseen tankattiin LNG:tä tank- kiautoista, mutta tänä vuonna polttoainetta saadaan otettua matkalla Porin LNG-termi- naalista. Päätankkauspaikka on pohjoisessa Tornion uusi LNG-terminaali, joka valmis- tuu alkuvuodesta 2018.
Perämies Mikko Laitinen kävi taannoin kansainvälisiin konttikuljetuksiin keskittyneillä messuilla Hollannissa, jossa Hans Langh:n suomalainen messuosasto keräsi kiinnostuneita. Laitinen laati messuilta jutun Navigator-magazineen ja kirjoittaa aktiivisesti muun muassa myös Laivanpäällystöliiton lehteen.
PERÄMIES JARI PIETILÄ
Laivasähkömies Sebastian Hoffren Polariksen valtavien LNG-tankkien edustalla. Konehuo- neet ovat siistimpiä uuden polttoaineen myötä, eikä haise öljy.
KONEMESTARI AKU POSO
2018 • 1 // MS 17