Page 10 - Merimies 2 2018

TRAFI MERI 2018
Merenkulkijoiden hyvinvointi
työpajan purku
Onko merenkulkijalle ja hänen hyvinvoinnilleen enää tilaa digitalisoituvassa ja automatisoituvassa merenkulussa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Miten työelämän ja vapaa-ajan välisen eron hämärtyminen näkyy merenkulkijoiden työ- ja vapaa-ajan elämässä tänä päivänä? Entä vuonna 2030? TEKSTI PÄIVI SEPPÄLÄ
Millaisia odotuksia meillä on merenkulkijoiden hyvinvointipalveluille ja sille, miten näitä palveluita pitäisi kehittää digitalisoituvassa ympäristössä?
M erenkulkijoiden hyvinvointi- työpaja koostui kahdesta työ- pajapisteestä, joissa meren- kulkualan hyvinvointitoimijat eli Merimiespalvelutoimisto, Merimieselä- kekassa, Merimieskirkko ja merenkul- kualan työterveyshuoltoyhtiö Maresan kartoittivat merenkulkijoiden hyvinvoin- nin edellytyksiä digitalisoituvassa meren-
kulussa.
Ensinnäkään juuri kukaan ei usko
merenkulkualan nopeaan automatisoitu- miseen eli siihen, että vuonna 2030 meillä olisi lähes täysin automisesti ohjautuvilla laivoilla operoiva merenkulkusektori. Tällaista varovaista näkemystä tukee ensin- näkin merenkulkualan kansainvälisen lain- säädännön hitaus ja toiseksi se, ettei aluk- sia ja laivateknologiaa uusita samalla tahdilla kuin vaikka henkilöautoja.
Automatisoituminen lähteekin merenku- lussatodennäköisestiliikkeellelosseilla,yh- teysaluksilla ja helppoa satamaväliä ajavilla rahtialuksilla. Mutta kaikilla alustyypeillä, myös matkustaja-aluksilla, tulee varmasti olemaan yhä enemmän jonkinasteista auto- matisaatiota ja keinoälyn avulla toteutetta- via ratkaisuja.
Nämä ratkaisut tulevat johtamaan työn- kuvien murrokseen myös merenkulkualalla: aiemmin laivoilla hoidettuja tehtäviä tullee siirtymään maaorganisaatiosta käsin teh- dyiksi. Toisaalta laivalla työskenteleviltä tul- laan vaatimaan uudenlaisia taitoja, kuten taitoa tulostaa tai jopa suunnitella konehuo- neen varaosia 3D-printterillä. Merenkulun
uusissa koulutuskokonaisuuksissa digitai- dot ja näiden taitojen monipuolinen sovel- taminen ja ongelmanratkaisu näyttelevät pääroolia. Yksinkertainen suorittava ja ns. tylsä työ häviää automatisaation seurauk- sena.
Yksittäisen merenkulkijan hyvinvointiin vaikuttavissa tekijöissä voimme jo nyt havaita seuraavia muutoksia: Yksinäisyys on lisääntynyt laivoilla miehis- tökoon yhä pienetessä. Toisaalta tämän kehityksen vastapainona yhä paranevat di- gitaaliset yhteydet auttavat yhteydenpitoa perheisiin ja ystäviin myös työtörneillä ja lisäävät ns. etäyhteisöllisyyttä.
Yhteyksien paraneminen tarkoittaa nyt ja tulevaisuudessa sitä, että vapaa-ajan ilot jamurheetovatyhäenemmänläsnäme- renkulkijan työssä ja ns. mikrotaukojen pi- täminen kännykkä kädessä työn ohessa li- sääntyy. Samalla kuitenkin jatkuva työasioiden seuraaminen saattaa muodos- tua vaatimukseksi merenkulkijan va- paa-ajalla. Työ ja vapaa-ajasta tulee limit- täistä ja jatkuvaa 24/7-tekemistä.
Merenkulkijan hyvinvointitarpeissa uskomme taas löytyvän seuraavanlaisia kehityskulkuja:
Yksilöllinen oman hyvinvoinnin mittaami- nen kasvattaa yhä merkitystään.
Hyvinvointimittarit kuten aktiivisuusran- nekkeet ovat jo nyt arkipäivää, mutta hyvin pian työyhteisöissä, kuten laivoilla, työyhtei- södynamiikan automaattinen mittaaminen
ja analysointi saattaa olla myös arkipäivää. Eli erilaisin sensorein ja vaikka videokuvan avulla tekoäly analysoi sitä, onko tunnelma laivalla kireä, stressaantunut vai kenties yh- teisöllistä hyvinvointia tukeva.
Kiinnostavaa on, kenelle tällainen digi- taalinen yksilön ja yhteisön hyvinvointia mittaava ”big dataan” vertautuva tieto kuu- luu? Mikä on yksilön tietosuoja? Missä määrin esim. työantajalla on oikeus nähdä digitaalisia työyhteisön tilasta kertovia hy- vinvointitietoja?
Paranevat digitaaliset etäyhteydet autta- vat tuomaan työterveyspalveluita suoraan laivoihinjalisääväterityisestivarhaisentuen mahdollisuuksia työterveyspalveluissa.
Samoin digitaaliset ratkaisut luovat pohjaa monenlaisten uusien hyvinvointi- palveluidenlanseeraamiselle:
Tulemme mahdollisesti piankin näke- mään robotti-personal trainerit laivoilla, Merimieskirkon ottavan käyttöön 24/7 nettipappipalvelun, MEPAn tarjoavan digi- kursseja, leffojen suoratoistopalveluja, e-kirjoja ja -lehtiä.
Meriuransa päätteeksi automatisaatios- ta ja digimurroksesta selvinnyt ihmisme- renkulkija – ja todella sanon ihmismeren- kulkija, sillä työpajomme perusteella uskomme ihmiselle olevan hyvin tilaa me- renkulussa ainakin vuonna 2030. Siispä meriuransa päätteeksi digimurroksesta selvinnyt ihmismerenkulkija kirjautuukin palveluun, josta hän näkee saman tien ajantasaiset eläketietonsa ja saa nappia painamalla digitaalisen eläkepäätöksen.
10 MS // 2 • 2018