Page 12 - Merimies 2 2018

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ MERENKULKUA
Tulimme lastissa Kemiin ja on yllättävää,
kuinka hyvin alus kulki jäissä lisämoottorin avulla.
Yli satametrinen
Meriauran Eeva VG käyttää
polttoaineenaan sataprosenttista
kierrätystuotetta, biodieseliä
TEKSTI SAANA LAMMINSIVU KUVAT MERIAURA JA THORD VAENERBERG
M/S EEVA VG
E eva VG:n kapteeni Thord Vaener- berg on enemmän kuin tyytyväinen Kemiin ajamansa aluksen jäissä- kulkukykyyn. Eevaan on asennettu lisävahvistukseksi sähkömoottori (ns. po- wer take in system), josta saadaan ohjattua akseligeneraattoriin lisätehoja ja aluksen jäissäkulkukyky paranee. Keksintö on va- rustamon omaa käsialaa ja osoittaa pauk-
kupakkasten aikaan toimivuutensa. ”Täydessä kalkkilastissa saavuttiin Ke- min Ajokseen. Olen yllättynyt, kuinka hyvin alus liikkui jäissä, kun otimme moottorista
lisätehoja. Laivan jäissäkulkukyky parantui siis huomattavasti”, kapteeni kehuu alusta.
Laivat käyttävät polttoaineenaan oman tehtaan biopolttoainetta
Suomalainen Meriaura-varustamo on edel- läkävijä monissa ympäristöystävällisissä meriteknologioissa ja -hankkeissa. Varusta- mon uudisrakennukset, Eeva VG ja sisarlai- vansa Mirva VG aloittivat liikenteessä vuonna 2016. Vastaavan kokoluokan kuiva- rahtilaivoja ei ole rakennettu Suomeen pal- jon viime vuosina. Siksi jokainen Suomen
lipun alle saapuva uudisrakennus ja oman tonniston tukeminen ovat maallemme tär- keitä.
Reilut satametriset kuivarahtialukset käyttävät polttoaineenaan myös vähäpääs- töistä biodieseliä, jota tuotetaan Uudessa- kaupungissa varustamon omalla tehtaalla. Biopolttoaine valmistetaan pääosin elintar- viketeollisuuden jätteistä, kuten paistiras- voista ja -öljyistä. Alusten käyttämä poltto- aine on näin ollen sataprosenttinen kierrätystuote.
”Biodieselin lisäksi aluksen kulutus on todella pientä, suorastaan huippuluokkaa. On selkeästi nähtävissä, että rahtialus käyttää vähemmän polttoainetta ja ajo on siten taloudellisempaa.”
Pohjoisessa on tämän vuoden helmi- kuun puolivälissä pahempi jäätalvi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
”Jäitä on siinä 35–50 senttimetrin paik- keilla”, kapteeni Vaenerberg tarkistaa jää- kartasta.
Vaikka Eeva VG:ssä riittää omaa vääntöä hyvin, ei alus olisi päässyt Kemiin saakka ilman jäänmurtajien avustusta. Alusta saatteli ränniä pitkin pohjoista kohti ensin jäänmurtaja Urho, sitten Kontio ja lopuksi satamaan satamahinaaja Jääsalo.
”Oikeastaan satamaan tulo oli merimat- kan pahin osuus”, 20 vuotta meriä kolun- nut kapteeni toteaa jääolosuhteista.
Oikeastaan helmikuusta eteenpäin kun- non jäätalvi on vasta alkamaisillaan Pohjoi-
12 MS // 2 • 2018