Page 14 - Merimies 2 2018

SUOMI ON ARKTISEN NEUVOSTON PUHEENJOHTAJAMAA 2017–2019
Suomi kokosi arktisen merenkulun asiantuntijat Polaarikoodi-konferenssiin Helsinkiin 22.2.2018
Suomesta tuli toukokuussa 2017 Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa kahdeksi vuodeksi. Osana puheenjohtajuuskauden ohjelmaa Trafi järjesti torstaina 22.2. kansainvälisen Polaarikoodi-konferenssin, jossa Arktisen neuvoston jäsenvaltiot ja merenkulkijat jakoivat kokemuksiaan Polaarikoodin toimeenpanosta ensimmäisen vuoden aikana.
KUVA SHUTTERSTOCK
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 23.2.2018
V uoden 2017 alusta voimaan tul- leen Kansainvälisen merenkulku- järjestön (IMO) Polaarikoodin tavoite on parantaa polaarialueil- la purjehtivien alusten turvallisuutta ja vähen- tää ko. alueilla purjehtivien alusten haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Polaarikoodissa an- netaankin polaarialueilla purjehtiville aluksille muita merialueita tiukempia turvallisuus- ja ympäristömääräyksiä. Konferenssin keskei- nen tavoite oli keskustella näiden säädösten
toimeenpanoon liittyvistä haasteita. ”Keskeiseksi haasteeksi Polaarikoodin toimeenpanossa tunnistettiin se, että sekä merenkulkuhallinnoilla että varustamoilla on erilaisia tulkintoja siitä, mitä Polaarikoo- disääntely edellyttää ts. sääntely nähtiin liian tulkinnanvaraiseksi. Edelleen haas- teeksi nostettiin se, miten vastata miehis- tön koulutustarpeisiin koskien jäissä pur-
jehtimista. Suomi on yksi harvoista valtioista maailmassa, missä löytyy osaamista jäissä purjehtimisesta.”
Pelastustoimet arktisilla vesillä vaativat vielä paljon opettelua Pelastustoimien turvaaminen on- nettomuustilanteessa arktisilla
vesillä, missä etäisyydet ovat suuria, koet- tiin erityiseksi haasteeksi. Polaarikoodi edellyttää alusten pelastuslaitteiden takaa- van evakuoitavien miehistön jäsenten ja matkustajien pysyvän hengissä 5 vuorokau- den ajan. Tämä on kuitenkin esim. norja- laisten tekemien kokeiden perusteella Po- laarisääntelyn valossa lähes mahdotonta. Myös puutteellinen arktisen alueiden satel- liittivalvonta nostettiin esiin haasteena.
Suomen lipun alla purjehtivat alukset ovat liikennöineet jääolosuhteissa arktisilla alueilla mm. Grönlantiin, Venäjän pohjoisiin satamiin ja Koillisväylän kautta Kaukoitään. Tämän lisäksi suomalaiset alukset ovat pur- jehtineet myös Etelämantereelle.
Risteilymatkailu arktisille
alueille kasvussa
Merenkulun hallintojen lisäksi Polaari- koodi-konferenssiin osallistui teollisuu- den ja etujärjestöjen edustajia, mm. kansainvälisen risteilyvarustamoiden katto- järjestöstä CLIAsta.
”Risteilyalusten liikennöinti arktisille alueille on kasvussa ja näiden tuhansia matkustajia kuljettavien alusten turvalli- suus on erittäin keskeistä”, johtava asian- tuntija Anita Mäkinen Trafista kertoi.
14 MS // 2 • 2018
Risteilyalus kuljettaa matkustajia Etelänapamantereella.