Page 16 - Merimies 2 2018

Yleinen työttömyyskassa,
kenen asialla?
Joskus työntekijät ovat kovin ujoja. Erityisesti ujoutta tuntuvat lisäävän kolme kirjainta: Y, T ja K.
TEKSTI JUKKA SUNDHOLM KUVA SEIDI GUZEJEV JA GETTY IMAGES
Tähän juttuun yritettiin runsaan kuukauden ajan ja lukuisilla eri ta- voilla löytää merimies, joka olisi YTK:sta siirtynyt Kuljetusalan Työttömyyskassaan. Etsinnän aikana toi- mittajalle kantautuneet viestit olivat selkei- tä: tuollaista henkilöä et tule löytämään. Viikkojen varrella syytkin kirkastuivat. Me- rialalla järjestäytymisaste ja sitä myötä Kul- jetusalan Työttömyyskassaan kuulumisen aste on korkea. Toisekseen huutelu kuulu- misesta Loimaan kassana tunnettuun Ylei- seen työttömyyskassaan ei ole lainkaan pop, ei edes nimettömänä.
YTK:n hetki
YTK:n hetki, momemtum, sanoisi jääkiek- kovalmentaja. Kassan nousu 1990-luvun alussa juontuu sitä edeltävästä ajasta, jol- loin ammattiliitot työttömyyskassoineen oli laajasti alettu mieltää palveluntarjoajik- si. Edunvalvonta ja aatteellisuus olivat ikään kuin laimentuneet palveluntarjoajan tuotteiksi, ja kun tällaisesta alkaa olla kyse, alkaa myös hintakilpailu. Hyvään palveluun
tottunut ja hyvää palvelua maksuillaan os- tanut jäsen alkaa kysyä: saisinko jostain tä- män palvelutuotteen halvemmalla? Amma- tillisen järjestäytymisen aatteellisuus ja kunnia olivat vuosien saatossa rapautuneet pankkisiirroiksi, mihin ammattiliitot herä- sivät liian myöhään.
Hämärän hyssyyn jätettiin myös YTK:n taustat ja tarkoitukset, vaikka työttömyys- kassan kytköstä työnantajapiireihin ei voi kiistää. Sen johdossa toimi useita yrittäjäjär- jestöjen merkkihenkilöitä. Ilmeinen on myös yhteys kokoomukseen. Kassan ensimmäi- nen puheenjohtaja oli kokoomuslainen, sa- moin kolme sen hallituksen jäsentä.
Työttömyyskassan läheisestä suhteesta yrittäjäjärjestöihin kertoi myös se, että kas- san asioimistot sijaitsivat yrittäjäjärjestö- jen toimipisteiden yhteydessä. Kassalla oli palvelupisteet Turun, Salon ja Laitilan Yrit- täjien toimipisteissä, Turussa Yrittäjäkes- kuksessa.
Viikkoa ennen YTK:n sääntöjen vahvis- tamista kokoomusministeri Iiro Viinanen oli 1991 Lahdessa Yrittäjäpäivillä pitämäs-
sään puheessaan todennut, että työnanta- jat voisivat huomauttaa työntekijöille, että ay-liikkeeseen kuuluminen ei ole välttämä- töntä ja että työttömyyskassaan voi kuulua ilman jäsenyyttä ay-liikkeessä paljon hal- vemmalla.
Kauppaa kassan kanssa
Työttömyyskassojen keskinäistä hintaver- tailutietoa tuottaa niiden yhteisjärjestö TYJ.
Vuonna 2014 sak.fi:n julkaisemassa ar- tikkelissa todettiin näin: ”Työttömyyskasso- jen yhteisjärjestön vuoden 2013 tilastojen mukaan YTK ei tarjoa halvinta työttömyys- turvaa. Tonnin palkalla maan 30:stä työttö- myyskassasta 25 tarjoaa halvempaa työttö- myysturvaa. Kahden tonnin palkalla 17 eli yli puolet kassoista sekä kolmen ja neljän tonnin palkoilla melkein puolet (14 ja 13) tarjoaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan YTK-kassaa edellisemmin.”
Samainen TYJ on kuluvan vuoden maa- liskuussa tuottanut Taloussanomille taulu- kon, jonka mukaan edullisin oli JATTK-kas- sa. Useimmat sen jäsenistä kuuluvat työttömyyskassaan oman alansa ammatti- järjestön kautta. Se on lähtökohtaisesti tar- koitettu julkishallinnon toimihenkilöille, mutta siihen voi liittyä alasta ja työnantajas- ta riippumatta. JATTK:n jäsenliitot toimivat terveydenhoito-, sotilas- ja pelastusalalla.
YTK myy 18 euron vuosimaksulla opis- kelijajäsenyyttä. Suuressa osassa ammatti- liittoja opiskelijajäsenyys on ilmainen.
Mainoksennusta ei nielty
Syntyaikoinaan YTK ei mainostanut itseään juuri lainkaan. Kuluneet viimeiset vuodet ovat todistaneet vallan toista. Olemme tv-mainoksissa saaneet nähdä kiisteltyjä väittämiä työttömyyskassojen jäsenmaksu- jen suuruudesta.
16 MS // 2 • 2018