Page 17 - Merimies 2 2018

NÄKÖKULMA
Pointteja Yleisestä työttömyyskassasta eroamiseen
YTK ON PELKKÄ työttömyyskassa, kun ammattiliitot valvovat työnteki- jöiden etuja laajasti.
Lakimiespalveluja voi ostaa lisä- maksusta, mutta tämä palvelu on ostettu ulkopuolelta LähiTapiolasta, joka ei takaa työntekijälle edes minimi- turvaa riitatapauksien sattuessa.
Usein ay-liikkeessä riitatapauksia ei tarvitse viedä kuluttaviin oikeuskä- sittelyihin, koska työpaikoilla luotta- musmiehet ehkäisevät riitatapauk- sien synnyn jo etukäteen.
Hyvin toimeentulevat saavat ansio- sidonnaista paljon enemmän kuin pientä palkkaa saavat osa-aikaiset työntekijät, vaikka YTK perii heiltä sa- man vuosimaksun.
YTK:n pohjimmainen tarkoitus on tuhota työntekijöiden turva tulevai- suudessa. Kun työntekijöillä ei ole enää turvaa, voidaan lähteä heikentä- mään työntekijöiden työsuhdeturvaa.
Työelämän asianajaja
Vertaa, mitä etuja ammattiliitto tarjoaa pelkän työttömyyskassan lisäksi
Neuvottelee puolestasi alan palkka- ja työehdot.
Auttaa ja neuvoo työhösi liittyvissä pulmissa.
Antaa maksutonta oikeusapua työpaikan ongelmissa.
Valvoo luottamusmiehen kautta, että työpaikallasi noudatetaan sopimuksia.
Pitää puoliasi, jos työpaikallasi suunnitellaan irtisanomisia.
Tarjoaa koulutusta työelämän taitojen kehittämiseen.
Neuvottelee työelämää, työttömyysturvaa ja sosiaaliturvaa koskevasta lainsäädännöstä.
Maksaa sinulle työttömyyskorvausta.
Lähde: SAK
KYLLÄ EI KYLLÄ EI KYLLÄ EI KYLLÄ EI KYLLÄ EI KYLLÄ EI KYLLÄ EI
Ammattiliitto ja työttömyyskassa
Työttömyys- kassa
KYLLÄ
KYLLÄ
Työttömyyskassa
Suomessa toimii 27 eri kassaa, usein ammattijärjestön yhteydessä. Kassa vastaa tietyin ehdoin jäsentensä työttömyysturvasta maksamalla ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa.
Valtaosa kassoista on toimiala- tai ammattikohtaisia palkansaajakassoja. Enemmistö Suomessa toimivista työttömyyskassoista edellyttää kuulumista palkansaajien keskusjärjestöjen Akavan, SAK:n tai STTK jäsenjärjestöön, mutta on myös avoimia työttömyyskassoja.
Viime syksynä Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että YTK:n markkinointi vuosina 2013 – 2015 on osaksi harhaanjoh- tavaa. YTK ei ole edullisin, vaikka se antoi sellaisen mielikuvan. Perustelupyssy on la- dattu ja odotuksiakin on julkisuudessa il- mennyt, mutta SAK ei ole lähtenyt vasta- mainonnan tielle.
Ammattiliitto ja työttömyyskassa vai pelkkä työttömyyskassa?
Pelkkiä työttömyyskassaan maksettavia eu- roja tuijotettaessa kokonaisuus hämärtyy. Kassa ilman ammattiliittoa on instrumentti, joka ei olisi saanut syntymään palkkatyöläi- siä koskevia etuja. Niitä ovat muun muassa edunvalvonta, monet sopimukset ja neuvot- telut. Liitto neuvottelee puolestasi alan palk- ka- ja työehdot sekä valvoo luottamusmie- hen kautta, että työpaikallasi noudatetaan sopimuksia. Lisäksi liitto pitää puoliasi, jos työpaikallasi suunnitellaan irtisanomisia. Isommassa kuvassa ammattiliitto neuvotte- lee työelämää, työttömyysturvaa ja sosiaali- turvaa koskevasta lainsäädännöstä.
Samapalkkaisuus pitää rivit suorina
Esimerkiksi ruotsinlaivoilla Merimies-Uni- onin jäsenilleen neuvottelema palveluraha on YKT:n jäseniin vietynä ongelma.
Palkkarakenne on sellainen, että asia- kaspalvelun myynnin prosenttipottia jaka- vat vain ammattiliiton jäsenet. Kaikille tu- lee kuitenkin maksaa samaa palkkaa
samasta työstä. Varustamoko lähtisi ero- tuksen ei-jäsenille maksamaan? Sitä sopii epäillä. Varustamon kannalta lienee parem- pi, että palveluraha maksetaan niin kuin on sovittu. Eli YKT:n jäsenten asema on tässä suhteessa, jos ei heikko, niin ainakin har- millinen.
Viime lokakuussa yli 400 000 jäsenen YTK irtisanoi kahdeksan työttömyyskassan työntekijää. Yksityinen kassa ei noudata mi- tään tiettyä työehtosopimusta. Minne sen työntekijät siis ovat järjestäytyneet? Minkä kassan kautta kävelivät kadulle? Jos joku irti- sanotuista lukee tätä, saa ottaa yhteyttä. Tehdäänpä lehtijuttu – nimellä tai ilman.
Lähteet: SAK, ytk.fi ja Juha Häkkisen pro gradu -työ työttömyysvakuutus- järjestelmästä ja YTK:n historiasta.
2018 • 2 // MS 17