Page 15 - Merimies 2 2018

Suomen puheenjohtajuus­
kauden
kärkiteemoja ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutus.
Arktinen neuvosto
• 1996 perustettu Pohjoismaiden, Venäjän, Kanadan ja Yhdysvaltojen hallitusten yhteistyöelin.
• Työssä mukana myös alkuperäiskansojen, tarkkailijamaiden ja järjestöjen edustajia.
• Puheenjohtajuus on kaksivuotinen.
• Arktisen neuvoston pysyvä sihteeristö on Tromssassa Norjassa.
Puheenjohtajakauden
ohjelman valmistelussa Suomi
on konsultoinut Arktisen neuvoston jäsenmaita ja alkuperäiskansajärjestöjä yhteistyössä koko valtionhallinnon kanssa. Ohjelma keskittyy arktisen alueen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen sekä kestävään kehitykseen.
KONFERENSSIIN PÄÄPUHUJANA toimi kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) pääsihteeri Kitack Lim. Konferenssin toinen pääpuhujista oli Maailman ilmatie- teen järjestön pääsihteerin Petteri Taalas. Tämän lisäksi kokemuksiaan Polaari- koodin toimenpanosta jakoivat Venäjän, Norjan, USAn ja Kanadan korkea-arvoisat edustajat.
Konferenssivieraita oli noin 130 Arktisen neuvoston jäsenmaista: USA, Kanada, Venäjä, Norja, Ruotsi, Islanti, Suomi ja Tanska, mutta myös useista tarkkailija- jäsenmaista kuten Kiina, Japani, Iso-Bri- tannia, Alankomaat ja Saksa. Paikalla oli myös Euroopan komission ja Arktisen neuvoston sihteeristön edustajia.
Polaarisilla merialueilla purjehtivia aluksia koskeva säännöstö
P olaarikoodi koskee aluksia, jotka purjehtivat polaarikoodin toimeen- panoalueilla arktisilla ja antarktisil-
la vesillä. Polaarikoodi koostuu kahdesta osasta, joista toinen koskee turvallisuus- asioita ja toinen ympäristöasioita.
Polaarikoodin turvallisuusmääräyk- set sisältävät mm. polaarialueilla pur- jehtivien alusten rakenteita, vakavuutta, vuotovakavuutta, koneistoja, paloturval- lisuutta, pelastuslaitteita, navigointilai- teita, radiolaitteita, turvallista operointia sekä miehistön koulutus- ja pätevyys- vaatimuksia koskevia säännöksiä.
Polaarialueilla purjehtivien alusten tulee olla riittävästi jäävahvistettuja pur- jehdittaessa jääpeitteisillä alueilla sekä täyttää muut koodin tekniset vaatimuk- set. Miehistön koulutusta ja pätevyyksiä koskevat säädökset tulevat voimaan en- si heinäkuun alussa.
Polaarikoodin ympäristöasioita koske- vat säännökset antavat nykyistä MAR- POL–yleissopimusta tiukempia ympä- ristömääräyksiä mm. öljyn ja öljyisten vesien ja kemikaalien tai niiden seosten päästämistä mereen. Näiden aineiden päästöilleontäyskieltoPolaarikoodissa määritellyillä arktisilla merialueilla, mi- kä on tiukempi määräys kuin Itämerel- lä. Myös alusten käymäläjätevesien ja kiinteiden jätteiden mereen päästämis- tä mannerjään tai jäänreunaa läheisyy- dessä säännellään tiukemmin polaari- alueilla. Suositusluonteisia ohjeita annetaanmm.myrkyttömienbiohajoa- vien tai vesipohjaisten voiteluaineiden käytöstä aluksen vedenalaisissa raken- teissa, painolastivesiyleissopimuksen toimeenpanosta sekä biofouling-kas- vustojen minimoimisesta jääolosuh- teissa.
2018 • 2 // MS 15