Page 20 - Merimies 2 2018

MERENKULUN TURVALLISUUS
Yhteensä VTS-keskukset kirjasivat viime vuonna ylös 173 rikettä ja 230 poikkeamaa. Poik- keamat olivat yleensä erilaisia konevikoja ja muita teknisiä vikoja. Viime vuonna eniten rik- keitä tekivät Hollannin, Antiguan ja Barbudan sekä Panaman lipun alla seilaavat alukset.
Liikenneviraston tiedote 27.2.2018
Suomen rannikkovesillä kolisisi paljon
useammin ilman meriliikenteen ohjausta
- nopea reagointi ehkäisi viime vuonna 12 karilleajoa
Suomen kauppamerenkulun väylät ovat kapeita, ruuhkaisia ja kivikkoisia. Vaarapaikkoja riittää, mutta vakavia onnettomuuksia sattuu vain harvoin. Tästä on osaltaan kiittäminen Liikenneviraston meriliikenteen ohjausta, joka ehkäisi pelkästään viime vuonna 12 karilleajoa.
K auppamerenkulussa eksyminen väyläalueen ulkopuolelle on harvi- naista. Esimerkiksi viime vuonna alusliikenteen ohjaajat joutuivat puuttumaan tällaisiin tapauksiin vain 19 kertaa. Toisaalta valtaosassa näistä eksymi- nen olisi johtanut oletettavasti karilleajoon, mikäli alusta ei olisi saatu muuttamaan
kurssiaan.
”Vaaratilanne voi syntyä esimerkiksi sil-
loin, kun luotsi on lähtenyt laivasta ja alus jatkaa omin päin merelle. Eräässäkin ta- pauksessa alus oli menossa kohti matalik- koa, koska kapteeni luuli ajavansa päinvas- taiseen suuntaan. Syyksi paljastui aluksen navigointilaitteiden tekninen vika”, kertoo Suomenlahden meriliikennekeskuksen va- rapäällikkö Esa Hurskainen.
Meriliikenteen ohjauksessa tarvitaan haukan tarkkuutta, sillä jokainen vakava ka- rilleajo vaarantaisi aluksen henkilökunnan lisäksi myös luonnon.
”Kaikki rahtialukset sisältävät paljon polttoainetta. Tankkerit ovat totta kai sitten ihan oma lukunsa. Itämeri kärsisi pahasti, mikäli esimerkiksi tankkeri ajaisi karille ja siitä pääsisi öljyä mereen. Vaarallisia lähel- tä piti -tilanteita on vuosittain”, Hurskai- nen sanoo.
Ei pelkästään onnettomuuksien ennaltaehkäisyä
Meriliikenteen ohjauksesta vastaavat Suo- messa Liikenneviraston VTS-keskukset (Vessel Traffic Service), joita on yhteensä kolme ja ne sijaitsevat Helsingissä, Turus- sa ja Lappeenrannassa. Onnettomuuksien
ennaltaehkäisy on yksiä tärkeimmistä kes- kusten tehtävistä, mutta tekevät he paljon muutakin.
”Tästä työstä valtaosa on sitä, että meri- liikenteen tilannekuvaa ylläpitämällä paran- namme alusliikenteen sujuvuutta ja tehok- kuutta. Katsomme esimerkiksi, että alukset seuraavat reittejänsä ja valvomme, että liikkuminen tapahtuu kansainvälisten sääntöjen mukaisesti”, Hurskainen kertoo.
Aina kaikki ei mene sääntökirjan mukai-
sesti. Näissä tapauksissa VTS-keskukset kirjaavat rikkeet ylös jatkokäsittelyä varten. Yleisimmin rikotaan reittijakojärjestelmien liikennesääntöjä ja alusten välisiä väistä- missääntöjä.
”Tämä tarkoittaa hieman samaa kuin kolmion takaa tuleva kaahaaja ei väistäisi oikealta tulevaa autoa. Meriliikenteessä on aina tietyt säännöt, joita tulee noudattaa liikkumisen sujuvuuden ja turvallisuuden takia”, toteaa Hurskainen.
20 MS // 2 • 2018
Suomessa VTS-alusliikennepalvelusta (Vessel Traffic Service) vastaa Liikennevirasto. Palvelun tarkoituksena on parantaa merenkulun turvallisuutta, edistää alusliikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja niistä mahdollisesti syntyviä ympäristöhaittoja. VTS-keskuksia on yhteensä kolme ja ne sijaitsevat Helsingissä, Turussa ja Lappeenrannassa. Kuva Helsingin VTS-keskuk- sesta, joka sijaitsee Helsingissä Katajanokalla.