Page 21 - Merimies 2 2018

Kysymyksiä työajasta merellä osa 1:
Hätä ei lue lakia
TEKSTI SANNALEENA KALLIO
MERIMIES: Puhutaan hätätyöstä ja velvollisuudesta tehdä sitä aina tarvittaessa. Mitä hätätyöllä itse asiassa tarkoitetaan? Voiko siitä kiel- täytyä? Saako hätätyön tekemisestä ylityö- tai muuta erityistä korvaus- ta? Onko aika, jolloin on tehty hätätyötä, merkittävä työaikakirjanpitoon?
LAKIMIES: Ulkomaanliikenteessä sovellettava merityöaikalaki (296/1976, MTAL) ei tunne sellaista käsitettä kuin hätätyö. Se onkin arjen työelämässä käytetty nimitys, joka liittyy johonkin poikkeuksel- liseen ja ripeää toimintaa vaativaan tilanteeseen ja siinä tarvittuun työpanokseen. Näitä tilanteita luetellaan merityöaikalain 10 §:ssä, joka koskee otsikkonsa mukaisesti poikkeuksia ylityön teettämistä ja lepoaikoja koskeviin rajoituksiin. Onkin siis hätätyön sijaan pa- rempi puhua poikkeuksellisesta ylityöstä.
Poikkeukselliseksi mainitussa pykälässä tarkoitetun ylityön te- kee se, että sitä voidaan teettää poikkeamalla eli jättämättä sovel- tamatta laissa määriteltyjä ylityötä ja lepoaikoja koskevia rajoituk- sia. Tämä tarkoittaa, että 9 §:n toisen momentin mukainen ylityön viikoittainen enimmäismäärä 16 tuntia voidaan ylittää tai että 9 a §:n mukainen lepoaika voidaan keskeyttää niin, että sen vähimmäispi- tuus tai yhtäjaksoisuus ei toteudu tai lepoaikojen välinen aika ve- nyy säädettyä pidemmäksi. Poikkeukselliseksi ylityön näissä tilan- teissa tekee myös se, ettei poikkeukselliselle ylityölle laissa aseteta enimmäismäärää. Tämä olisikin mahdotonta erityisesti merihä- dässä tai muissa pelastustehtävätapauksissa.
Tilanteita, joissa poikkeuksellista ylityötä voi teettää, on lain mukaan seitsemän. Ensimmäisen kohdan poikkeustilanne koskee työtä, joka ehdottomasti on tarpeen ihmishenkeä, alusta tai tavaraa uhkaavan vaaran johdosta. Tällä tarkoitetaan tehtäviä, jotka liittyvät oman aluksen ja sen mukana olevien ihmisten ja lastin merihätään tai niitä muutoin uhkaavan vaaran seuraamiseen ja torjumiseen.
Toinen poikkeustilanne koskee työtä, joka on tarpeen merilaissa säädetyn avun antamiseksi. Tällaisia tapauksia ovat merihädässä olevan ihmisen tai aluksen pelastaminen, yhteentörmäykseen tai muuhun merionnettomuuteen joutuneen aluksen avustaminen ja siihen liittyvät pelastustehtävät sekä meriliikennettä koskevan vaa- ran torjuminen, mistä säädetään merilain 6 ja 8 luvussa.
Kolmas poikkeustilanne kattaa osallistumisen pelastus- ja palon- sammutus- ja muilla turvallisuusvälineillä pidettäviin harjoituksiin, joiden toimeenpano ja säännöllisyys määräytyvät muun merenkul- kulainsäädännön mukaan ja ovat pakollisia muun muassa aluksen sertifikaattien voimassaolon takia. Tätä tilannetta koskee myös MTAL 10 §:n viimeinen momentti, jonka mukaan harjoitukset on toteutettava tavalla, joka häiritsee mahdollisimman vähän työnteki- jän lepoaikoja ja joka ei aiheuta väsymystä. Tähän sääntöön on kiteytetty yleinen periaate, jota on aina pyrittävä noudattamaan tee-
MERIMIES KYSYY, LAKIMIES VASTAA
tettäessä poikkeuksellista ylityötä ja annettaessa korvaava lepoaika. Neljäs ja viides poikkeuskohta koskevat aikaa satamassa. Yli- määräistä ylityötä on tehtävä satamassa tarpeellisen vahtipalvelun ja satamaviranomaisten määräämän toimenpiteen suorittamiseksi. Näitä ovat muun muassa aluksen siirtämistä toiselle laituripaikalle
muun satamaliikenteen tai lastin tarpeiden vuoksi.
Kuudes poikkeustilanne koskee työtä, joka aiheutuu matkan kes- täessä tapahtuneesta laivaväen vähenemisestä. Tällainen vähenemi- nen johtuu yleensä työntekijän sairastumisesta tai loukkaantumises- ta, joka ei siis ole ollut ennakoitavissa ja otettavissa huomioon työaikoja järjestettäessä. Poikkeustilanteiden lista ei ole tyhjentävä. Luettelon viimeinen poikkeusmahdollisuus kattaa yleislausekkeen muodossa kaiken sellaisen työn, joka eivät siedä viivytystä ja jota ei ole voitu suunnitella suoritettavaksi muuna ajankohtana. Ollakseen poik- keuksellista ylityötä sellaisena teetettävien työtehtävien (lukuun otta- matta turvallisuusharjoituksia) on siis aina täytettävä kaksi edellytystä: kiireellisyys ja ennakoimattomuus/ yllätyksellisyys, jotka estävät niiden huomioon ottamisen työaikasuunnitelmissa ja -jär-
jestelyissä.
Poikkeuksellisesta ylityöstä ei voi kieltäytyä eli sitä on tehtävä
aina, kun työnantajan tulkinnan mukaan laissa mainittu tilanne on käsillä. Ylityötä se on siinä kuin muukin ylityö, joka korvataan joko rahana tai vapaana työehtosopimusten määräysten mukaisesti. Jos työntekijän vähimmäislepoaika häiriintyy poikkeuksellisen yli- työn johdosta, on hänelle annettava riittävä korvaava lepoaika ly- hentämällä jo suunniteltua työaikaa mahdollisimman pian.
Poikkeuksellinen ylityö on merkittävä työaikakirjanpitoon sa- malla tavalla kuin kaikki muutkin työntekijän työtunnit. Merityö- aikalain 20 §:ssä määrätään työaikakirjanpidosta. Siinä työnantaja velvoitetaan merkitsemään erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit ja niistä suoritetut korotusosat eli korvaukset. Työaikakirjanpidosta on siis käytävä selkeästi yksilöitynä ja eriteltynä ilmi takuupalkkaan sisältyvä, muu ylimääräinen sekä poikkeuksellinen ylityö sunnun- taityön lisäksi. Pykälässä käytetään termiä hätätyö sen takia, että pykälän sanamuoto on kopioitu maatyötä koskevasta työaikalaista, jossa hätätyön käsite tunnetaan.
Hätä ei siis lue lain pääsääntöjä, vaan niitä varten on omat poikkeussääntönsä.
Kysymykset tervetulleita:
sannaleena.kallio@smu.fi
2018 • 2 // MS 21