Page 25 - Aineeton arvo
P. 25

Aineettomien
investointien
rooli taloudessa
TUTKIMUSJOHTAJA JYRKI ALI-YRKKÖ JA TUTKIJA MIKA PAJARINEN / ETLATIETO OY
Käytännössä kaikissa kehittyneissä maissa yhä suurem- pi osa taloudesta liittyy aineettomuuteen, kuten palve- luihin, t&k-toimintaan ja brändeihin. Vaikka fyysisillä tuotteilla ja niiden tuotannolla on edelleen merkitystä, aineettomuuden ja ei-materiaalisten asioiden merkitys kasvaa monessa mielessä ja myös fyysisten tuotteiden ominaisuuksissa.
Aineettomuuden merkityksen kasvu näkyy selvästi esi- merkiksi investoinneissa. Erityisesti kehittyneissä mais- sa aineelliseen omaisuuteen kohdistuvat investoinnit eivät enää kasva samaa vauhtia kuin aiemmin. Samaan aikaan investoinnit aineettomaan omaisuuteen ovat kasvussa. Tämä näkyy kasvavissa panostuksissa tutki- mukseen ja tuotekehitykseen (t&k), brändin rakennuk- seen, ohjelmistoihin ja muihin aineettomiin kohteisiin. Sekä aineellisilla että aineettomilla investoinneilla tavoi- tellaan hyötyjä, jotka tulevat myöhemmin. Ne ovat siis enemmänkin panoksia jonkun tuotoksen saavuttami- seksi kuin itseisarvoisesti tärkeitä. Oleellista siten on, että mitä näillä investoinneilla saavutetaan.
Pelkät investoinnit ja niiden mahdolliset tuotot eivät kuvaa aineettomuuden koko merkitystä taloudessa. Yksi osa aineettomuutta on palvelualojen kasvu ja nii- den kasvava rooli bruttokansantuotteen synnyttäjänä. Käytännössä kaikissa kehittyneissä maissa teollisuuden osuus kokonaistuotannosta on laskenut monta vuosi- kymmentä. Toisin kuin yleensä luullaan, sama kehitys on meneillään myös Kiinassa. 2000-luvun alkuvuosien jälkeen teollisuuden merkitys on myös Kiinassa kään- tynyt laskusuuntaan samaan aikaan, kun palvelut ovat voimakkaassa noususuunnassa.
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana aineettomat investoinnit ovat lisääntyneet Suomen lisäksi monis-
sa muissa maissa. Näiden investointien tuotto yrityk- sille tulee joko kasvaneen palvelu- tai tuotemyynnin muodossa tai pienentyneiden yksikkökustannusten muodossa. Kansantalouden tasolla tehdyissä tuot- tavuusvaikutus-analyyseissä ei ole yleensä eroteltu tuotoksen kasvun ja panosten pienentymisen vaiku- tuksia. Aineettomien investointien synnyttämä ainee- ton pääoma eroaa aineellisesta pääomasta. Aineeton pääoma ei kulu käytössä, mutta sen arvo voi vaihdella huomattavasti enemmän kuin aineellisen. Suomessa julkinen sektori osallistuu yritysten aineettoman pää- oman rakentamiseen tukemalla yritysten t&k-hankkeita. T&k-toiminta edustaa kuitenkin vain alle puolta yritys- ten aineettomasta pääomasta.
On ilmeistä, että kaikkea aineettomuuden tuomaa hyö- tyä ei voida mitata rahassa. Esimerkiksi demokratialla, ihmisoikeuksilla, puhtaalla ilmalla ja luonnon monimuo- toisuudella on varmasti arvoa, mutta ne eivät ole rahalla mitattavissa. Tässä artikkelissa rajoitutaan sellaiseen ai- neettomuuteen, jota voidaan ainakin karkeasti mitata ra- halla ja joka syntyy rahallisen vaihdannan seurauksena.
INVESTOINNIT AINEETTOMUUTEEN JA NIIDEN TUOTOT
Yhä suurempi osa länsimaissa tehdyistä investoinneista on nykyään aineettomia.7 Aineettomien investointien ja niitä kautta kertyvän aineettoman pääoman mittaami- selle ei ole yksiselitteistä tapaa. Mittaamisvaikeus toteu- tuu sekä yritystasolla että koko talouden tasolla.
Yritystasoiseen mittausongelmaan liittyvät kirjanpito- käytännöt. Hyvän esimerkin tarjoaa taseessa olevan liike-arvon erilainen kohtelu yrityskauppojen ja sisäisen kehityksen välillä.8 Yrityskauppojen kautta syntyy liikear-
25


































































































   23   24   25   26   27