Page 10 - Matkalla Euroopan parhaaksi

Työtä leikin takia
Kolsarin päiväkoti
Tässä talossa on koettu suuria tunteita alkuhuumasta kriisiin ja uuteen nousuun. Nyt ilmassa kieppuvat ilo, innostus ja leikki.
Syksyinen aamu Kirkkonummella on kuulaan kirkas. Ensimmäiset auringonsäteet ulottuvat jo Kolsarin päiväkodin pihalle, kun lapsia saatel- laan sisään. Viimeistään eteisessä viimeisetkin unirippeet unohtuvat, kun vastaan pöllähtää iloinen tekemisen meininki.
Päiväkodinjohtaja Kati Smedsia ja lähihoita- ja Anne Vornanen-Mitrusta naurattaa. ”Terve- tuloa meidän työpaikalle.”
Alkuhuumasta aikalisään
Päiväkoti avattiin helmikuussa 2010, jol- loin odotukset ja tavoitteet olivat korkealla.
Kolsarin päiväkodissa hymyillään, halataan ja hullu- tellaan yhdessä. Kati Smeds (oik.) ja Anne Vornanen- Mitrunen näyttävät mallia.
Oppimisympäristön rakentamisessa kiinni- tettiin alusta asti huomiota esteettisyyteen, virikkeellisyyteen sekä taidekasvatukseen, las- ten tuottamaan kulttuuriin, leikkiin ja luovaan ilmaisuun.
”Olimme rakentamassa unelmien työyhtei- söä, mutta kun kuherruskuukaudet olivat ohi, arki valkeni ja työyhteisöön leijaili pettymys. Ei tästä tullutkaan sitä unelmien työpaikkaa. Luot- tamuspula johtajan ja henkilökunnan välillä oli molemminpuolinen”, Smeds ja Vornanen-Mit- runen kuvailevat.
Peli puhallettiin poikki ja asia nostettiin pöy- dälle työterveyshuollon työpsykologin tukema- na. ”Tuo koulutusilta oli yksi muiden joukossa, mutta siitä tulikin eräänlainen kulminaatiopiste. Silloin itkettiin koko porukalla”, Smeds toteaa.
Kadonnutta iloa etsimässä
Ulkopuolisen avun voimin kadonnutta iloa läh- dettiin etsimään uusin keinoin. Päiväkodin väki kääri hihat ja ryhtyi yhteistuumin rakentamaan luottamusta ja tekemistä uudelle pohjalle.
”Tunnustimme tosiasiat ja päätimme tehdä entistä paremmin puhtaalta pöydältä. Palasim- me alkupisteeseen ja palaset alkoivat loksah- della uusille paikoilleen. Totesimme, ettei tämä mennytkään pieleen”, Smeds ja Vornanen-Mit- runen sanovat.
Tiivis yhdessä tekeminen on tuottanut tulos- ta ja luottamus on rakentunut vahvaksi. Työkäy- tänteitä on kehitetty ja pelisääntöjä pohdittu.
”Kaikista tärkeintä on työ ja siinä onnistu- minen. Työyhteisön kehittämisestä on tullut ikään kuin vakavasti otettavaa leikkiä. Tässä ta- lossa aikuisetkin uskaltavat hullutella”, Smeds iloitsee.
8
Kuva Matti Hietala