Page 11 - Matkalla Euroopan parhaaksi
P. 11
Yksilöllisyydestä
yhteisöllisyyteen
Nastolan seurakunta
Nastolan seurakunnan työyhteisöä on kehitetty kahdeksan vuoden ajan aiempaa yhteisöllisempään suuntaan. Matka on ollut pitkä, mutta reitti selvillä.
”Olimme pitkään julkisyhteisö vailla varsinaista työn johtajuutta. Hengellisessä työssä työnjoh- tajan rooli on haastava ja se on ollut käsittee- nä kadoksissa. Hallinnollista esimiestyötä on vastapainoksi sen sijaan liikaakin”, kirkkoherra Matti Piispanen kuvailee.
Uuden strategian lähteillä
Piispanen tuli yhteisöön vuonna 2006. ”Tunsin paikat maantieteellisesti, mutta ehtoollislauk- kua etsiessäni tajusin, ettei kukaan ole minua perehdyttänyt, mikä on varsin tyypillistä kirkko- herroille.”
Näissä tunnelmissa heräsivät ajatukset nyky- päivän elämän yleisestä yksilökeskeisyydestä, ahneudesta ja vahvan vallasta, yhteisöllisyyden puutteesta, yksinäisyydestä, itsekkyydestä ja jaksamisesta. Ilman yhteisöä ihmiset ovat hel- posti yksin eivätkä koe kuuluvansa mihinkään.
”Yhteisöllisyyden pitäisi olla kirkon tavara- merkki, mutta tajusimme, ettemme eläneet sitä todeksi”.
Hallinnosta työn johtamiseen
Seurakunnassa käärittiin hihat. Noin 30 vakitui- sesta työntekijästä muodostettiin seitsemän eri työaloihin keskittyvää tiimiä, joissa kussakin on työnjohtaja tiimin vetäjänä.
Uutta strategiaa työstettäessä tiimien teh- tävät ja työnkuvat määriteltiin ja vastuualueet selkeytettiin. Tämä avasi heti uusia näkökulmia, jotka ovat helpottaneet työtä, kasvattaneet vastuunottoa, lisänneet sitoutumista ja vieneet yhteisöä toivottuun suuntaan.
”Jos aiemmin joku teki jossakin päätöksen, joku toinen saattoi matkan varrella muuttaa sitä.
”Viimeisen kahdeksan vuoden aikana olemme kehittä- neet yhteisöä aiempaa yhteisöllisempään suuntaan”, kirkkoherra Matti Piispanen kertoo.
Nyt päätökset tehdään yhteistuumin tiimeissä ja niitä muutetaan vain siellä, missä ne on tehty.”
Huolenpitoa koko ajan
Piispasen mukaan tehty kehitystyö saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei ole. ”Julkisyhteisö ei ole ihan helposti käännettävä laiva. Eteenpäin on kuitenkin päästy.”
Yksilöiden suuri paine on hellittänyt, kun vastuu on yhteisöllä. Työyhteisö voi hyvin, tur- vallisuuden tunne on kasvanut ja työnilo palan- nut. Käyrät ovat hyvällä mallilla.
”Resurssien supistaminen söisi omaa oksaam- me, johon meillä ei ole varaa. Yhteisö ei pysy koossa, jos siitä ei pidetä hyvää huolta koko ajan.”
9
Kuva Matti Hietala
