Page 26 - Työpoliittinen aikakauskirja

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017
Kuinka tehokkaasti lomautusjärjestelmä on Suomessa toiminut? Hijzenin ja Martinin (2012) tutkimuksen mukaan yksilöllisten lomautusten avulla säilytettiin arviolta 95 000 työpaikkaa hei- näkuun 2008 ja joulukuun 2010 välisenä aikana4 .
Muutosturva näyttäisi toimivan paremmin suurissa joukkoirtisanomisissa
Suomessa on kaksi erityisesti toimipaikkojen lakkauttamisen tai joukkoirtisanomisten vuoksi työpaikkansa menettäneille kohdistettua varhai- sen vaiheen politiikkatoimenpidettä: muutos- turva ja muutoskoulutus.
Taloudellisista tai tuotannollisista syistä työpaikkansa menettäneiden uudelleentyöl- listymisen nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi Suomessa otettiin käyttöön vuonna 2005 muu- tosturva. Muutosturva tarjoaa irtisanotuille pal- kallista vapaata uuden työn etsimiseen, työnan- tajan tehostunutta tiedotusta, yhdessä henkilös- tön kanssa tehtävää toimintasuunnitelmaa sekä työllistymisohjelmaa, joka laaditaan yhdessä TE-toimistojen kanssa. Palkallisen työllistymis- vapaan pituus on 5-20 työpäivää ja se määräytyy työsuhteen keston ja irtisanomisajan mukaan.
Alkuvaiheessa muutosturvan piiriin kuuluivat yritysten vakituiset työntekijät ( joilla on vähin- tään kolmen vuoden työhistoria), mutta vuonna 2009 se laajennettiin koskemaan myös määräai- kaisia työntekijöitä ( joilla oli vähintään kolmen vuoden työhistoria työnantajaan) sekä niihin työntekijöihin, jotka olivat olleet tai olivat väli- aikaisesti lomautettuina.
Muutoskoulutusta voidaan tarjota työnteki- jöille, jotka on irtisanottu ja kuuluvat muutos- turvan piiriin. Työnantaja maksaa viidennek- sen koulutuksen kustannuksista. Käytännössä muutoskoulutus voi olla erilaista ammatillista koulutusta, jonka kesto on vähintään kymmenen päivää. Työtekijöillä on mahdollisuus osallistua muutoskoulutukseen yhdeksän kuukauden ajan
siitä lähtien, kun heidän työsuhteensa on päät- tynyt. Vuonna 2014 1000 työntekijää osallistui muutoskoulutukseen, mikä on noin kuusi pro- senttia samana vuonna työpaikkansa joukkoir- tisanomisen vuoksi työpaikkansa menettäneistä.
Käytännössä nykyinen muutosturva ei näytä tarjoavan tehokkaita julkisia työllistymispal- veluita (osin johtuen TE-toimistojen resurssi- vajeesta) ennen kuin työtön ilmoittautuu työt- tömäksi työnhakijaksi lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa erittäin laajojen joukkoirtisa- nomisten yhteydessä on saatu Euroopan globali- saatiorahaston tukea. TE-toimistojen resurssien vähentymisestä johtuen muutosturva näyttäisi toimivan nykyisellään vielä tehottomammin kuin mitä se toimi vielä muutama vuosi sitten.
Viime vuonna solmitussa kilpailukykysopi- muksessa sovittiin myös yli 30 henkeä työllistä- vien yritysten velvollisuudesta tarjota koulutusta irtisanotuille työntekijöilleen. Koulutuksen arvon pitää olla vähintään yrityksen keskimää- räinen kuukausipalkka. Tämän voi arvioida merkittävästi lisäävän varhaisen vaiheen tukea niille irtisanotuille työntekijöille, jotka eivät ole Euroopan globalisaatiorahaston tuen piirissä. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin tämä toimii käy- tännössä.
Muutosturvan tehokkuutta on myös selvitetty aiemmassa tutkimuksessa. Ålander ym. (2013) tutkimuksen mukaan muutosturvan vaikutuk- set ovat olleet positiivisia, mutta tutkimuksessa ei selvitetty sen kausaalivaikutuksia.
Muutosturvan toimet on kohdennettu suo- raan irtisanomisen kohteeksi joutuneille työn- tekijöille. Suomessa valtioneuvosto voi myös nimetä alueen tai toimialan äkillisen raken- nemuutoksen alueeksi tai toimialaksi (ÄRM). ÄRM:issa alueelle tai toimialalle valmistel- laan alueen kuntien, elinkeinoelämän, ELY- keskuksen ja maakunnan liiton yhteistyönä äkil- lisen rakennemuutoksen hoitamiseen tähtäävä kasvusuunnitelma ja rahallinen tuki on lähinnä
4 Luku olisi todennäköisesti ollut suurempi, jos mukana tarkastelussa olisivat olleet myös kollektiiviset irtisanomiset.
26