Page 29 - Työpoliittinen aikakauskirja

Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017
Artikkeleita
eläkeikää nostettiin 65 vuoteen, joka on myös pidentämässä työttömyyseläkeputken kestoa.
Tämän vuoden alussa ansiosidonnaisen työt- tömyysturvan maksimipituutta lyhennettiin 400/300 päivään ja yli 20 vuoden työllisyyshis-
torian omaavien työttömien oikeus korotettuun päivärahaan poistettiin, mutta yli 58-vuotiai- den työttömien työttömyysturvan kestoon eikä myöskään lisäpäiväoikeuteen tehty muutoksia.
Kuvio 4. Työttömyysturvan lisäpäivillä olevien määrä (vuoden lopun tilanne) ja työttömyyseläkkeellä olevien määrä (vuotuinen keskiarvo) 2000-2014
25 000
70 000
20 000
50 000
15 000
40 000
10 000
25 000
70 000
20 000
60 000
15 000
10 000
30 000
lopussa)
5 000
20 000
Työ ömyysturvan lisäpäivillä olevat (vuoden
Työ ömyyseläkkeellä olevat
Työ ömyysturvan lisäpäivillä olevat (vuoden
Työ ömyyseläkkeellä olevat
lopussa)
5 000 00
Lähde: OECD (2016, 102).
Aktiivisen työvoimapolitiikan menot suhteessa BKT:hen ovat OECD-maiden korkeimpia...
Irtisanottujen riittävän tulotason turvaaminen työttömyyden aikana on tärkeä politiikkatavoite. Tätä pitää täydentää tehokkaiden, uudelleen- työllistymistä tukevien toimien tarjoamisella irtisanotuille työntekijöille. Sekä irtisanottu- jen että koko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että työttömyysaika jää lyhyeksi ja että estetään pitkäaikaistyöttömyyden moninaiset haitalli- set vaikutukset. Uudelleentyöllistymistuki on tärkeää niille irtisanotuille työntekijöille, jotka eivät löydä uutta työtä nopeasti ja omin voimin. Suhteessa BKT:hen Suomi käyttää aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin (ATP) enemmän
10 000
50 000
40 000
60 000
30 000
20 000
10 000 00
rahaa kuin useimmat muut OECD -maat: vuonna 2014 aktiivisen työvoimapolitiikan menot olivat Suomessa noin 1 prosentti BKT:stä, mikä on kol- manneksi korkein osuus Tanskan ja Ruotsin jäl- keen. Suhteutettuna kunkin maan työttömyys- asteen tasoonkin Suomen osuus on korkea.
Suomessa ATP-menoista noin puolet menee erilaisiin koulutustoimenpiteisiin. Suomi pai- nottaakin aktiivisen työvoimapolitiikan toimis- saan enemmän koulutusta kuin monet muut maat (kuvio 5). Työ- ja elinkeinoministeriön URA-tietokannan mukaan toimipaikan lakkaut- tamisen tai joukkoirtisanomisen seurauksena irtisanotut osallistuvat keskimääräistä enem- män erilaisiin koulutustoimenpiteisiin verrat- tuna muihin työttömien ryhmiin.
29