Page 30 - Työpoliittinen aikakauskirja

Artikkeleita Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017
Kuvio 5. Aktiivisen työvoimapolitiikan toimien menot pääluokittain osuutena BKT:sta valikoiduissa maissa, 2014
Koulutus
Työllistämistuet
Tue u työllistäminen ja kuntoutus
Julkisen sektorin työllistäminen
Star raha
1,8 1,6 1,4 1,2
1,8 1,6 1,4 1,2
11 0,8 0,8 0,6 0,6
0,4 0,4 0,2 0,2 00
Selite: Ison-Britannian osalta aineisto on vuodelta 2011 ja Irlannin osalta vuodelta 2013. Lähde: OECD (2016, 109).
...mutta työvoimapalvelut ovat olleet aliresursoituja
Julkiset työvoimapalvelut ovat keskeinen osa suomalaista työvoimapolitiikkaa ja niillä on merkittävä rooli aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden toteuttajana toimipaikkojen lak- kauttamisen ja joukkoirtisanomisten vuoksi työ- paikkansa menettäneille ja muille työttömille. Siksi sillä on suuri merkitys, kuinka hyvin julki- set työvoimapalvelut toimivat ja kuinka paljon resursseja niihin kohdistetaan. Vaikka kaikkiaan ATP-menot (BKT-osuudella mitattuna) ovat Suomessa OECD -maiden korkeimpia, niin jul- kisiin työvoimapalveluihin käytetyt menot ovat vain hieman OECD-maiden keskiarvon yläpuo- lella ja alemmalla tasolla kuin monessa muussa maassa.
Työvoimapalvelut ovat kokeneet monia uudis- tuksia viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana (katso tarkemmin Räisänen ym. 2012 ja Aho ja Arnkil 2008). Nykyisessä mallissa työt-
tömät työnhakijat jaetaan arvioidun palve- lutarpeen mukaan johonkin kolmesta palve- lulinjasta: (i) työnvälityksen ja yrityspalve- lujen palvelulinja helposti työllistyville, (ii) osaamisen kehittämisen palvelulinja sekä (iii) tuetun työllistämisen palvelulinja vaikeasti työllistyville. Palvelulinjasta riippuen voi olla eroja siinä, kuinka saadaan henkilökohtaisia ´face-to-face’ -työvoimapalveluja ja kuinka paljon ollaan sähköisten palvelujen varassa. Helposti työllistyville tämä ei välttämättä ole ongelma, mutta niille työttömille, jotka tar- vitsisivat kokonaisvaltaisempaa tukea se voi olla. Kyvyssä käyttää sähköisiä palveluita voi olla myös eroja ja se voi asettaa eri työttömien ryhmät eriarvoiseen asemaan.
Julkisten työvoimapalveluiden tehokkuu- teen vaikuttaa myös TE-toimistojen työnte- kijäresurssin määrä. Resurssit ovat vähen- tyneet, vaikka samanaikaisesti työttömien määrä on kasvanut, mikä eittämättä vaikuttaa
30