Page 31 - Työpoliittinen aikakauskirja

Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017 Artikkeleita
Kuvio 6. Julkisiin työvoimapalveluihin käytettävät menot ovat Suomessa pienet verrattuna ATP- menoihin.
Julkisiin työvoimapalveluihin käytetyt menot osuutena BKT:sta valikoiduissa OECD-maissa, 2014
0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00
%%
0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00
Selite: Ison-Britannian osalta aineisto on vuodelta 2011 ja Irlannin osalta vuodelta 2013. Lähde: OECD (2016, 110).
palveluiden toimivuuteen. Työttömien työnha- kijoiden määrä yhtä TE-toimiston asiakaspal- velijaa kohti on kaksinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana noin 80 työttömästä työnhakijasta 160:een, mikä on aivan liian paljon.
Haasteena julkisille työvoimapalveluille on myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvu viimeis- ten vuosien aikana. Suomessa työttömien akti- vointiaste on viime vuosina laskenut samalla kun pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut jatkuvassa kasvussa.
Aktivointiasteissa on myös huomattavia eroja työttömien eri ryhmien välillä. Ikääntyneet ja pitkään työttömänä olleet ovat selvästi aliedus- tettuina aktiivisissa toimenpiteissä, mikä voi jumiuttaa näitä työttömien ryhmiä työttömyy- teen.
Työllistämistoimien vaikuttavuudesta irtisanotuille tarvitaan lisää tutkittua tietoa
Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden painopiste on myös osittain muuttunut viimei- sen kymmenen vuoden aikana. Merkitystään toi- menpiteiden joukossa ovat kasvattaneet kevy- emmät ja halvemmat toimenpiteet kuten kun- touttava työtoiminta ja työkokeilu. Vanhemmille ja vähemmän koulutetuille on kohdistettu enem- män näitä kevyempiä toimenpiteitä, jotka eivät seurantatutkimuksen mukaan ole tehokkaita toimia auttamaan työttömiä työnhakijoita palaa- maan työllisyyteen (Maunu ja Sardar 2015).
Työ- ja elinkeinoministeriön URA- tietokannan mukaan toimipaikkojen lakkautta- misen tai joukkoirtisanomisten vuoksi irtisano-
31