Page 41 - Työpoliittinen aikakauskirja

Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017
Artikkeleita
ja talouskasvua sekä hyvinvointia ja tasa-arvoa työelämässä. Yritysten on mahdollista saada rahoitusta näitä tavoitteita tukeviin koulutus- ja kehittämishankkeisiin. Kiinnostavaa uudessa työelämästrategiassa on, että työelämäinnovaa- tiot ja reilun työn periaatteiden edistäminen on kytketty osaksi Skotlannin koko talousstrategiaa. FWC edellyttää, että kaikki Skotlannin julkiset virastot ja laitokset edistävät toimenpiteillään ”reilua työtä”. Reilun työn sopimukseen sisältyy myös ajatus siitä, että Skotlannissa toimivat yri- tykset sitoutuvat julkisesti noudattamaan sopi- muksen mukaisia periaatteita oman toimintansa kehittämisessä (Economy, Energy and Tourism Committee 2016; Fair Work Convention 2016).
Muu Eurooppa perässä kulkijana
Muista Euroopan maista voi mainita erikseen Ranskan, jossa valtiovalta on tukenut yritys- ten työolojen kehittämistä henkilöstöä osallis- tavalla tavalla vuodesta 1973 lähinnä Suomen Työterveyslaitosta vastaavan laitoksen, ANACTin, kautta. Vastaavanlaisia isoja kansal- lisia ohjelmia kuin esimerkiksi Pohjoismaissa tai Saksassa ei Ranskassa ole kuitenkaan syntynyt mm. työmarkkinaosapuolten vähäisten yhteis- työvalmiuksien johdosta (Totterdill ym. 2009). Muista suurista Etelä-Euroopan maista löytyy Italiasta ja Espanjasta esimerkkejä yksittäisistä alueellisista työelämän kehittämistä sisältävistä ohjelmista. Esimerkiksi Baskimaassa käynnistyi vuonna 2014 Gipuzkoan aluetta innovaatiota- loudeksi luotsaava ohjelma. Sen yhtenä osiona on työnantajien ja työntekijöiden kumppanuu- den ja työntekijöiden osallistumismahdolli- suuksien edistäminen työelämäinnovaatioiden aikaan saamiseksi alueen yrityksissä (Pomares ym. 2016).
Jo aiemmin mainittu Euroopan työelä- mäinnovaatioverkosto EUWIN (Pot ym. 2016) on osallistunut viime vuosina monissa muissa Euroopan maissa tilaisuuksien järjestämiseen tietoisuuden lisäämiseksi työelämän innova- tiivisen uudistamisen tärkeydestä. Esimerkiksi Portugalissa on perustettu työelämäinnovaati-
oiden edistämistä tukeva kansallinen verkosto ja eräissä muissa maissa on EUWINin innoit- tamana sovittu jatkotoimista tällä alueella. Kokonaisarviota siitä, missä määrin EUWIN on onnistunut edesauttamaan kestävämpien kehit- tämisrakenteiden luomista näissä maissa, ei ole kuitenkaan mahdollista vielä tehdä.
Mitä opiksi Suomelle?
Suomea on pidetty viime vuosina yhtenä Euroopan johtavana maana työelämän kehittä- misessä monien kansallisten ohjelmiensa joh- dosta. Suomen ohjelmat olivat aikoinaan tärkeä ulkopuolinen esimerkki mm. Irlannin kansalli- selle työelämästrategialle ja ne ovat olleet vai- kuttamassa myös Skotlannin uuden strategian taustalla. Suomen vahvuuksia ovat olleet työ- elämän kehittämisen kysymysten sisältyminen hallitusten ohjelmiin 1990-luvun puolivälistä alkaen sekä mahdollisuus läheiseen yhteistyö- hön niin makrotasolla valtiovallan ja työmark- kinaosapuolten kesken kuin mikrotasolla työ- elämän tutkijoiden ja kehittäjien sekä työorga- nisaatioiden kesken. Pitkäjänteisen ja useiden toimijoiden laajaan keskinäiseen verkostoitumi- seen perustuvan kehittämistoiminnan johdosta on ollut mahdollista puhua jopa erityisestä ”suo- malaisesta työelämän kehittämisen mallista” (Alasoini 2015).
Monien muiden Euroopan maiden ja aluei- den kokemukset tarjoavat vastavuoroisesti hyviä oppimisen mahdollisuuksia Suomelle. On syytä muistaa, ettei ”suomalainen työelä- män kehittämisen mallikaan” ole kehkeytynyt puhtaasti kotimaisten kokemusten perusteella, vaan työelämän kehittämistoiminta on saanut Suomessa vuosien varrella vaikutteita erityisesti Norjan, Ruotsin ja Saksan ohjelmista ja strate- gioista. Seuraavaan on tiivistetty, mitä opittavaa Suomella voisi olla edellä käsitellyistä muiden Euroopan maiden ja alueiden ohjelmista.
Työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu. Vaikka vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten välillä onkin Suomessa tiiviimpää kuin valta- osassa muita Euroopan maita, ei Suomessa ole
41