Page 39 - Työpoliittinen aikakauskirja

Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017
Artikkeleita
Valeyre ym. 2009). Maassa onkin Pohjoismaihin verrattavissa oleva vahva 1970-luvulle ulot- tuva sosiotekninen työn suunnittelun perinne. Alankomaissa tämä lähestymistapa on kuitenkin keskittynyt Pohjoismaita enemmän työtä ja sen organisointia koskeviin suunnitteluratkaisuihin, kun taas pohjoismaisissa lähestymistavoissa on painotettu enemmän muutosprosessien osal- listavuuden ja dialogisuuden merkitystä (Van Amelsvoort 2000; Van Eijnatten 1993). Pitkästä tutkimusperinteestä huolimatta ensimmäinen varsinainen kansallisen tason työelämän kehit- tämisohjelma Alankomaissa oli vuosina 1986– 91 toteutettu ”Teknologia, työ ja organisaatio” (TAO). Työelämän kehittämisen pääpaino on ollut Alankomaissa Tanskan tavoin yritys- ja toimialatasolla.
Työelämän innovatiivisesta kehittämisestä on Alankomaissa keskusteltu hallitusten ja työ- markkinaosapuolten kesken 2000-luvulla puhu- malla ”työelämän sosiaalisista innovaatioista”. Vuonna 2006 työmarkkinaosapuolet yhdessä eräiden tutkimusyksiköiden kanssa perustivat erityisen Sosiaalisten innovaatioiden keskuksen (NSCI). Keskuksen tehtävänä oli saada sosiaali- set innovaatiot näkyvämmin osaksi kansallisen tason poliittista päätöksentekoa, levittää niitä koskevaa tietoa yrityksiin, yritysverkostoihin, työmarkkinajärjestöihin ja erilaisiin asiantun- tijaorganisaatioihin sekä saada aikaan toimen- piteitä työelämän sosiaalisten innovaatioiden edistämiseksi. NSCI lakkautettiin vuonna 2012, kun sen keskeiset omistajat katsoivat keskuk- selle asetettujen tavoitteiden tultua täytetyiksi (Pot ym. 2012).
Maan valtiovarainministeriö käynnisti vuonna 2015 kansallisen teknologiaohjelman nimeltään ”Älykäs teollisuus”. Työelämän sosi- aalisten innovaatioiden edistäminen on sisäl- lytetty yhdeksi uuden ohjelman neljästätoista toiminnallisesta kokonaisuudesta. Vuonna 2016 metalliteollisuutta ja sähköteknistä teollisuutta edustavat työmarkkinajärjestöt sopivat käyn- nistävänsä yhteisen sosiaalisten innovaatioiden edistämistä tukevan hankkeen ”Älykäs teolli-
suus” -ohjelman viitekehyksen mukaisesti. Belgian hollanninkielisen pohjoisosan muodostavassa Flaamissa aluehallitus ja työ- markkinaosapuolet solmivat vuonna 2001 ns. Vilvoorden sopimuksen, jonka pitkän aikavä- lin visioksi asetettiin työelämän laadun para- neminen työtä uudelleen organisoimalla. Tarkoituksena oli vähentää laadultaan parem- pien työtehtävien avulla työperäisiä terveys- ongelmia, sairauspoissaoloja ja ennenaikaista työstä eläköitymistä. Osana Vilvoorden sopi- muksen pohjalta syntynyttä strategiaa Flaamissa käynnistyi vuonna 2006 Flanders Synergy -nimi- nen työelämän kehittämisohjelma, jota tuettiin
Euroopan sosiaalirahastosta.
Vuonna 2009 sopimus uudistettiin, ja
Flanders Synergy on jatkanut toimintaansa pysyvänä osaamispoolina. Flanders Synergy on nykyään voittoa tuottamaton julkisyksityi- seen kumppanuuteen perustuva yhteistoimin- tarakenne, jonka osapuolina on yrityksiä, työ- markkinajärjestöjä, asiantuntijaorganisaatioita ja serti oituja konsultteja. Flanders Synergyn toiminnan tavoitteena on edistää sellaisten innovatiivisten ja sopeutumiskykyisten työor- ganisaatioiden syntymistä, jotka tarjoavat kor- kealaatuista, työntekijöitä osallistavaa ja työn- tekijöiden merkitykselliseksi kokemaa työtä. Keinoina tähän ovat malliesimerkit ja prototyy- pit, evidenssiin perustuvat standardit ja vahva työelämän kehittämisen ekosysteemi. Toimintaa ohjaavat mallit innovatiivisista ja sopeutumisky- kyisistä organisaatioista perustuvat paljolti hol- lantilaiseen sosiotekniseen työn suunnitteluun. Flaamin strategiaa voi pitää varsin kunnianhi- moisena sen pitkäjänteisyyden ja sitä ohjaavan selvästi määritellyn valtavirtaistamistavoitteen ansiosta.
Strategiapilkahduksia Brittein saarilla
Isolla-Britannialla on pitkä teollinen perinne. Brittiläisillä tutkijoilla on myös ollut tärkeä rooli uudenlaisten työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä tunnetuksi tulleiden lähestymis- tapojen syntymisessä. Yksi tunnetuimmista esi-
39