Page 40 - Työpoliittinen aikakauskirja

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017
merkeistä on sosiotekninen työn suunnittelu ja tämän perinteen myötä kehittynyt itseohjautu- van ryhmän käsite (Van Eijnatten 1993). Ison- Britannian markkinaliberalistinen yhteiskun- tapolitiikka sekä hajautunut ja voluntaristinen työsuhdejärjestelmä eivät ole kuitenkaan muo- dostaneet suotuisaa ympäristöä kansallisille työ- elämää kehittäville ohjelmille. Yksi harvoista poikkeuksista on ollut maan kauppa- ja teolli- suusministeriön vuosina 1999–2003 toteuttama pienimuotoinen ”Partnership at Work Fund” -ohjelma, jolla pyrittiin edistämään johdon ja henkilöstön yhteistyötä erilaisessa työpaikkata- soisessa kehittämisessä ylipäätään. Monissa jul- kisesti rahoitetuissa, esimerkiksi tuottavuuden tai osaamisen kehittämiseen tähtäävissä, hank- keissa on lisäksi voitu sivuta myös työelämän kehittämisen kysymyksiä.
Irlannissa solmittiin vuonna 1987 ensim- mäinen ns. sosiaalisen kumppanuuden sopi- mus maan vaikean taloudellisen ja yhteiskun- nallisen kriisiin selättämäksi. Tätä seuranneet uudet kumppanuussopimukset auttoivatkin vauhdittamaan talouden modernisointia ja rauhoittamaan tulehtuneita työmarkkinasuh- teita. Vuonna 1995 hallitus yhdessä työnantaja- (IBEC) ja palkansaajakeskusjärjestön (ICTU) kanssa käynnistivät ohjelman kumppanuusajat- telun ulottamiseksi myös yritystasolle (Savage 1999). Kumppanuusajattelun syventämiseksi edelleen hallitus käynnisti vuonna 2005 kun- nianhimoisen kansallisen työelämästrategian (Forum on the Workplace of the Future 2005). Sen lähtökohtana oli näkemys, jonka mukaan Irlannin kilpailukyky riippuu tietoperustaisessa taloudessa yhä enemmän työorganisaatioiden kyvystä saada aikaan jatkuvia muutoksia omak- sumalla innovatiivisia työkäytäntöjä. Hallitus käynnisti osana strategiaa vuonna 2007 ohjel- man työelämäinnovaatioiden rahoittamiseksi.
Irlannin suotuisa kehitys päättyi kuitenkin talouskriisiin. Kansallisten kumppanuussopi- musten jatkaminen ei ollut kriisin synnyttämässä uudenlaisessa poliittisessa tilanteessa enää mah- dollista. Myös kansallinen työelämästrategia ja
työelämäinnovaatiorahasto päätettiin ajaa alas vuonna 2010. Irlannin erikoislaatuinen ja tem- poileva kehitys kertoo kumppanuusajattelun hauraudesta maassa. Makrotasoinen työmark- kinaosapuolten välinen kumppanuus ei mis- sään vaiheessa ulottunut kunnolla yritystasolle, josta Irlannissa puuttuvat edelleenkin vastaa- vanlaiset laki- tai sopimusperustaiset osallistu- mis- ja yhteistoimintajärjestelmät kuin esimer- kiksi Pohjoismaissa ja monissa Keski-Euroopan maissa (Roche & Teague 2014).
Skotlannista on tullut 2010-luvulla Irlannin sijaan Brittein saarten edelläkävijäalue työ- elämän ohjelmallisessa kehittämisessä. Skotlannissa ryhdyttiin jo 2000-luvun alussa luomaan strategiaa, jossa työn organisointita- pojen uudistaminen on keskeinen keino kehit- tää ihmisten osaamista. Viime vuosina Skotlanti on ottanut työelämän kehittämisen alueella yhä enemmän pesäeroa muuhun Isoon-Britanniaan, jossa vallitsevaan markkinaliberalistiseen ilma- piiriin ajatus julkisesti tuetusta tai kolmikantai- sesta työelämän kehittämisestä ei ole koskaan kunnolla istunut (Findlay & Warhurst 2012).
Vuonna 2013 Skotlannissa perustet- tiin Euroopan aluekehitysrahaston tuella Työelämäinnovaatiokonsortio, joka on tukenut liiketoiminnan ja työn laadun samanaikaista kehittämistä pk-yrityksissä. Kaksi vuotta myö- hemmin Skotlannin hallitus perusti yhdessä työmarkkinaosapuolten ja tutkijoiden kanssa verkoston, jonka työn tuloksena vuonna 2016 syntyi ”Reilun työn sopimus” (Fair Work Convention FWC). FWC on ohjelmallinen julis- tus ja joukko periaatteita, jotka tähtäävät siihen, että Skotlantiin luodaan vuoteen 2025 mennessä taloudellisesti ja sosiaalisesti maailmanhuippua edustava työelämä. ”Reilu työn” käsite koostuu viidestä osasta. Se viittaa työhön, joka tarjoaa ihmisille kehittymisen mahdollisuuksia, osal- listumisen mahdollisuuksia, turvallisuutta, kun- nioitusta ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuk- sia. Työelämäinnovaatiot nähdään strategiassa keskeisenä keinona edistää reilun työn edelly- tyksiä ja tätä kautta Skotlannin kilpailukykyä
40