Page 49 - Työpoliittinen aikakauskirja

Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017
Katsauksia ja keskusteluja
tutkinnoilla. Korkeakoulututkinnon suoritta-
neiden kansainvälisessä vertailussa vanhemmat
ikäryhmät menestyvät heikosti, mutta nuorim-
missa ikäryhmissä korkeakoulutettuja on kan-
sainvälisesti vertaillen paljon, koska opistot on
korvattu ammattikorkeakouluilla. Taustalla on
sama harha kuin kansallisessa tarkastelussa.
Sama käsite tarkoittaa eri ikäluokissa eri asioita,
keten Suomi asetti tavoitteen koskemaan vain
korkeakouluastetta ja tavoitearvonkin 42 pro-
senttiin. Varsinaiseen tavoitetasoon vuonna
2020 indikaattorin valinta ei vaikuta, koska
vuonna 2020 vanhat opistoasteen tutkinnon
suorittaneet eivät enää mahdu 30–34-vuo-
tiaaseen ikäluokkaan. Vuonna 2020 korkea-
kouluasteen ja korkea-asteen suorittaneet ovat
huimasti ”ikäluokka ikäluokalta” kun tullaan vanhemmista nuorempiin ikäryhmiin (Kivinen & Hed
jolloin ikäryhmien väliset erot tutkintojen luo- Suomessa käytännössä sama joukko.
Sama illuusio syntyy myös kansainvälisessä vertailussa, jos tarkastelu rajataan korkeakouluastees
kituksessa näyttävät eroilta ikäryhmien kou- Tilastointitapa vaikuttaa kuitenkin siihen, lutustasossa ja koulutustaso näyttää nousevan miltä kehitys näyttää. Kun tavoite esitetään kor-
Ilmiö näkyy myös tarkasteltaessa Euroopan unionin Eurooppa 2020-strategian toteutumista Suom
huimasti ”ikäluokka ikäluokalta” kun tullaan keakoulutettuina, se näyttää hyvin tavoitteelli-
asetti tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä 30–34-vuotiaista EU-kansalaisista 40 % on suorit
vanhemmista nuorempiin ikäryhmiin (Kivinen selta koska korkeakoulutettujen osuus nousee
asteen tutkinnon. Kaikista muista EU-maista poiketen Suomi asetti tavoitteen koskemaan vain
& Hedman, 2016). Sama illuusio syntyy myös yli puolella 25 prosentin tasolta yli 40 prosen-
korkeakouluastetta ja tavoitearvonkin 42 prosenttiin. Varsinaiseen tavoitetasoon vuonna 2020 in
kansainvälisessä vertailussa, jos tarkastelu raja- tin tasolle. Korkea-asteen rajauksella tavoite
valinta ei vaikuta, koska vuonna 2020 vanhat opistoasteen tutkinnon suorittaneet eivät enää mah
taan korkeakouluasteeseen. näyttää vähemmän kunnianhimoiselta, koska
vuotiaaseen ikäluokkaan. Vuonna 2020 korkeakouluasteen ja korkea-asteen suorittaneet ovat Su
Ilmiö näkyy myös tarkasteltaessa Euroopan tavoite ylitettiin noin 5 prosenttiyksiköllä jo 15
käytännössä sama joukko.
unionin Eurooppa 2020-strategian toteutu- vuotta ennen tavoiteaikaa. Lievä laskeva tavoite
mista STuiloamstoesinstai.taOphajevlamikautatsaeattkiutiatveoniktitneeskiishie, n, mnäilytättkäeähniotyusunlätyatvtaäiän. sKeunttaakviao,iteetteäskitoertkäeäan-akso- rkeakoul että vunotäeyetntä2ä0h2y0vimnetnavnoeiststäee3l0li–se3l4t-avkuostkiaisktoarkeatekeonutlutekitntutojejansousouriuttsanoeuidsenejaykliapuumoalemllauu2t5tupurosentin t EU-kanpsraolaseisnisttina 4t0as%ololen.sKuorkiteta-naustekoernkreaj-aus-ksellamtamvaotitiekonräkyetatkäoäuvläuh-ueumdmistäunkskeunsneiaunrahuimksoeinsae.lta, koska teen tuytkliitnenttoiin. Knoaikni5staprmouseisnttatEiyUks-imköalilsätajopo1i5- vuotta ennen tavoiteaikaa. Lievä laskeva tavoite näyttää n
sen takia, että korkea-asteen tutkintoja suorittaneiden jakauma muuttuu ammattikorkeakoulu-uu
seurauksena.
Kuvio 2. Korkeasti koulutettujen osuus 30-34-vuotiaista (Työvoimatutkimus) Kuvio 2. Korkeasti koulutettujen osuus 30-34-vuotiaista
Koostumus muuttuu
49
Kun alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kasvaa ammattikorkeakoulu-uudistuks seurauksena, myös alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet muuttuvat monin tavoin erilaise
m e
t
d d
o
u a
o
k