Page 51 - Työpoliittinen aikakauskirja

Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017
Katsauksia ja keskusteluja
Tästä seuraa luonnollisesti ”terveys- ja sosiaa- lialan alemman korkeakoulututkinnon suorit- taneiden voimakas kasvu, mikä myös selittää pääosan alemman korkeakouluasteen suoritta- neiden ryhmän kasvusta.” (Asplund & Vanhala, 2016, 280)
Kannattaako koulutus?
Opisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon suo- rittaneet ovat paitsi koulutusalajakaumal- taan, myös monelta muulta piirteeltään erilai- sia kuin yliopistokoulutetut. Esimerkiksi yli- opistokoulutettujen palkkataso on korkeampi kuin opisto- tai ammattikorkeakoulutettujen. Korkeakoulutettujen rakenteen muutos ammat- tikorkeakoulu-uudistuksen seurauksena vaikut- taa tähänkin kuvaan.
Esimerkiksi palkkarakennetilasto (Tilas- tokeskus)näyttää, että korkeakoulutettujen palkkahyöty on heikentynyt varsin selvästi nanssikriisin jälkeen. Vuosien 2007 ja 2014 välillä korkeakoulutettujen palkkahyöty suh- teessa toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin laski noin 48 prosentista 42 prosenttiin. Kuuden prosenttiyksikön lasku tarkoitti, että hyödystä poistui lähes 13 prosenttia alle vuosikymme- nessä. Nuorten keski-ikäisten tilanne näyttää vielä huolestuttavammalta. 35–39-vuotiaiden korkeakoulututkinnostaan saama hyöty laski 13 prosenttiyksikköä, eli yli 30 % vain seitsemässä vuodessa.
KuKvuav3a.3K. oKrokrekaeastsitikkoouululutteetttujjenpalkka kahdelllaerriirraajajauukksseelllala(p(aplaklkakrarkaeknennentielatislatos,toko, koaikaiset kopkaolakaiknasiasaejtapt,aklkeasknisaastaeja=t,1k)eskiaste = 1)
1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0
25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 69
Korkea-aste
1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0
Korkeakouluaste
Tulos näyttäisi syntyvän pitkälti rakennemuutoksesta. Palkkahyöty laskee, kun ammattikorkeakouluista valmistuvat matalapalkkaisemmat korkeakoulutetut laskevat korkeakoulutettujen palkkoja. Kun tämä efekti vältetään ottamalla opistoasteen vastaavia tutkintoja suorittaneet matalapalkkaiset mukaan kaikissa ikäryhmissä, lopputulos muuttuu. Korkea-asteen koulutuksen tuottamassa hyödyssä ei näytä tapahtuvan erityistä muutosta. Sama vääristymä saadaan väärällä rajauksella aikaan myös mm. tulonjakotilastossa.
Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden koostumuksen muutos näkyy myös sukupuolittain erilaisena
palkkakehityksenä. Esimerkiksi huomio, että ”[Naisilla] alemman korkeakoulututkinnon [...] palkkapreemio on tarkasteluperiodilla heikentynyt huomattavasti. Silmiinpistävää on erityisesti se, että aleneva trendi voimistui ammattikorkeakoulujen perustamisen jälkeen. Miehillä vaikutus näyttää pikemminkin olleen päinvastainen.”
51
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
(Asplund & Maliranta, 2006, 109-110), voi hyvin selittyä sillä, että opistoista ammattikorkeakouluihin siirtyvä