Page 19 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
Artikkeleita
soimaan edes osia, koska ihmisen suhteellinen etu koneeseen nähden tulee juuri monipuoli- sesta ja joustavasta erilaisten osaamisten ja tai- tojen yhdistämisestä. Yhdysvaltain presidentin kanslian (2016) raportissa todetaan myös, että on mahdollista, että tekoälystä tulee siinä mie- lessä samanlainen yleiskäyttöinen teknologia kuin sähköstä, joka johti lopulta laajojen ihmis- joukkojen tuottavuuden ja tulotason nousuun. Tällöin toistuisi teollistumisen ajan kehitys, jol- loin laajakäyttöinen teknologia johti viimekä- dessä tulo- ja hyvinvointierojen pienenemiseen ja elintason laajaan paranemiseen.
Acemoglu ja Restrepo (2017) esittävät talous- tieteellisen mallin teknologian vaikutusten ana- lysoimiseksi. He jakavat teknologian joko ihmis- työtä täydentävään tai korvaavaan teknologiaan. Ihmistyötä korvaava teknologia vähentää itses- sään kysyntää työlle ja alentaa palkkoja. Tätä vai- kutusta vastaan toimivat kuitenkin tuottavuu- den kasvu, pääoman kertyminen sekä pääoman laadun paraneminen, jotka kukin lisäävät työn kysyntää ja palkkoja. Nämä vastavoimat eivät vielä ole riittäviä kumoamaan työn kysynnän ja palkkojen alenemisen vaikutusta, vaan niitä täydentämään tarvitaan uusien työtehtävien luomista, joka tasapainottaa työn ja pääoman välistä funktionaalista tulonjakoa lisäten työn tulo-osuutta pääomaan nähden.
Acemoglu ja Restrepo (2017) tähdentävät yhteiskunnan ja työmarkkinoiden instituutioi- den sekä teknologiapolitiikan merkitystä tasa- painoisen kehityksen aikaansaamiseksi. He huomauttavat että työntekijöiden siirtyminen uusiin työtehtäviin voi olla hidas prosessi, mikäli uudet vaadittavat taidot ovat kovin erilaisia kuin edelliset. Yhteiskunnan ja työmarkkinoiden ins- tituutioiden tulisi edesauttaa sitä, että uudet työtehtävät ovat laadultaan hyviä eivätkä vain matalapalkkaisia. Historiallisesti he vertaavat tilannetta teolliseen vallankumoukseen Isossa- Britanniassa. Työntekijöiden elintaso ja palkat eivät juuri parantuneet vuosina 1760 - 1850, vaan vaadittiin suuria institutionaalisia muutoksia ennen kuin teknologinen edistys alkoi näkyä
elintason ja palkkojen nousuna. Kirjoittajat lis- taavat näiksi yleisen ja yhtäläisen äänioikeu- den, koulutuksen ja terveydenhoidon kehittä- misen sekä ammattiyhdistysten perustamisen. Vastaavan mittakaavan uudistuksia saatetaan tarvita myös tekoälyn aikaansaamassa teknolo- giamurroksessa.
Korinek ja Stiglitz (2017) nostavat tekoälyn ja muun työtä korvaavan teknologian keskeiseksi haasteeksi eriarvoisuuden kasvun. Kirjoittajat osoittavat, että mikäli tulojen uudelleenjakami- seen liittyy kustannuksia ja poliittisia esteitä, työntekijöiden elintaso saattaa tekoälyn seu- rauksena kärsiä absoluuttisesti. Teknisesti ilmaistuna, tekoälyn käyttö ei siten välttämättä tuota talouteen Pareto-parannusta, jossa voi- daan parantaa jonkun asemaa heikentämättä kenenkään muun asemaa. Koska täydellisesti suunniteltu tulojen uudelleenjako ei ole rea- listinen, Korinek ja Stiglitz suosittavat tekoä- lyn hyötyjen varmistamiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toteutettavia politiikkatoi- mia. Ne liittyisivät verotukseen; koulutukseen; tuotannontekijöihin liittyvien lakien ja säädös- ten uudistuksiin; muutoksiin immateriaalioi- keuskysymyksissä; sosiaalipoliittisiin uudistuk- siin; AI:n tuottamien voittojen jakoon sekä tuo- tannontekijöiden hintaan ja uudelleenjakoon puuttumiseen; yritysten, innovaattoreiden ja työntekijöiden asenteisiin vaikuttamiseen (mm. kannustimet, voitontavoittelun maksimoinnin välttäminen työrauhan edistämiseksi, luddismin torjuminen); kansainväliseen kauppaan liitty- viin sopimuksiin/rajoitteisiin sekä AI:n rooliin julkisissa palveluissa. Korinek ja Stiglitz tule- vat artikkelissaan päätelmään, että mitä enem- män yhteiskunnassa kiinnitetään huomiota hyötyjen laajaan jakautumiseen ja kehityksen häviäjien auttamiseen, sitä nopeampaan Pareto- parannuksia tuottavaan innovaatiovauhtiin se pystyy mukautumaan.
Työpolitiikkaa tekoälyajassa
Kun mietitään tehokasta yhteiskunta- ja työ- politiikan vastausta tekoälykehitykseen, tulee
19