Page 17 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
Artikkeleita
sisällä pelkästään tiukasti tulkitun tekoälytek- niikan vaikutusta, vaan laajemmin automaation etenemisen vaikutuksen. Tekoäly itse on merkit- tävä automaatiota edistävä voima. Työpolitiikan kannalta ei ole erityisen oleellista, mistä tekno- logiasta työmarkkinoiden turbulenssi tarkkaan ottaen johtuu. Joka tapauksessa siihen tulee reagoida.
Tekoälyn edistymisen rinnalla käsittelen lyhyesti toista talouden ja digitalisaation ilmi- ötä, joka liittyy kiinteästi tekoälyn kehittymiseen – alustataloutta. Digitaalisen alustatalouden tie- kartastossa (Valtioneuvoston kanslia et al 2017) määritellään, että ”Digitaalisilla alustoilla tar- koitetaan tietoteknisiä järjestelmiä, joilla eri toi- mijat – käyttäjät, tarjoajat ja muut sidosryhmät yli organisaatiorajojen – harjoittavat yhdessä lisäarvoa tuottavaa toimintaa yhteisten toimin- taperiaatteiden mukaisesti. Niitä määrittävät vahvasti uusi kumuloituva ja arvoa välittävä voimavara: digitaalinen tieto, data, sekä sen jalostamiseen pyrkivät teknologiat, erityisesti ohjelmistot ja automaatio.” Useimmiten alus- tayrityksen esimerkkeinä käytetään esim. majoi- tusta välittävää AirBnB:tä, kuljetuksia välittävää Uberia tai Applen ja Googlen sovelluskauppoja. Alustayritys ei itse omista tai valmista välittä- miään hyödykkeitä, mutta se luo ja hallitsee niiden digitaalista välitys- ja markkinapaikkaa. Alustoihin pätevät ns. bittien taloustieteen peri- aatteet: digitaalisten hyödykkeiden monistami- nen on lähes ilmaista ja välitöntä, tuotteet eivät kulu käytössä ja useimpiin tuotteisiin liittyvät valtavat skaalaedut ja sen mukana tuleva voittaja vie kaiken -ilmiö.
Digitaalisuuden sekä suurten kuluttaja- ja tuot- tajamassojen vuoksi alustoilla liikkuu ja niiden ylläpitäjille kertyy suuria määriä dataa. Tätä dataa voidaan luonnollisesti hyödyntää uusiin tekoä- lysovelluksiin. Alustatalouden yritykset ovatkin ensisijaisessa asemassa tekoälyn hyödyntäjinä. Tekoälyä hyödyntävä alusta aikaansaa merkit- täviä muutoksia markkinoiden toiminnassa, kun dataa ja tekoälyä hyödyntämällä kuluttajille voidaan tarjota entistä parempia ja oikea-aikai-
sempia palveluja ja tavaroita. Alustatalouden ja tekoälyn lupaus on talouden voimavarojen käy- tön optimoituminen ja hyvinvoinnin kasvu, ken- ties ekologisen kestävyydenkin paraneminen. Ensivaiheessa kaikki muutokset eivät ole ongel- mattomia, ainakaan ns. vanhojen markkinoita hallinneiden yritysten, niiden työntekijöiden tai kaikkien uusilla alustoilla työskentelevien tai yrittävien näkökulmasta. Pelisääntöjä alustata- louteen ja -yrittäjyyteen vielä haetaan, kaikkialla maailmassa. Peruskysymyksiä ovat mm. millä ehdoin alustoilla välitetään työpanosta ja missä tilanteissa tuottajat ovat yrittäjiä, missä alustayri- tyksen palveluksessa olevia työntekijöitä.
Alasoini (2017) on esittänyt kymmenen koh- dan ohjelman, jolla työpolitiikan keinoin voi- taisiin edistää alustatalouden hyvälaatuista työtä ja vahvistaa alustojen käytön hyviä puolia. Alustataloudella on suuri potentiaali vahvistaa kuluttajien valinnanvapautta ja markkinavoimaa sekä toisaalta tarjota monimuotoisia työtehtä- viä ja -tilaisuuksia ihmisille, jotka ovat halukkaita niitä vastaanottamaan. Työntekijä alustatalou- dessa ei ole aina alisteisessa asemassa: alustat toi- mivat myös toiseen suuntaan. Jos tekijöistä onkin pulaa, he voivat käyttää alustoja työnteettäjien kilpailuttamiseen ja omien ansioidensa kasvat- tamiseen.
Siirtyykö kaikki työ lopulta alustoille? Onko perinteinen työnantajayritys hallinto- ja johta- misrakenteineen sekä organisaatiokaavioineen tulossa tiensä päähän? Tällä hetkellä alustata- loudessa tehdään työtä vielä vain vähän, kehit- tyneiden maiden työvoimasta 3 – 4 prosenttia tekee alustatyötä säännöllisesti (Alasoini 2017). Joillakin aloilla, esimerkiksi kotitalouspalve- luissa ja pienremontoinnissa voi helposti kuvi- tella, että alustat mahdollistavat tarjoajien ja ostajien suoran kohtaamisen ilman perinteisen työnantajayrityksen välikättä ( jos alustaa tarjo- avaa yritystä ei pidetä työnantajana). Alustatyö siis todennäköisesti kasvaa, kun uusia aloja tulee alustatalouden piiriin.
Uudessa kirjassaan Brynjolfsson ja McAfee (2017) arvioivat, ettei perinteinen työnantajayri-
17