Page 20 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
ensimmäisenä hylätä dikotominen ajattelu, jossa kehitys nähdään yksinomaan joko autuaalli- sena tai turmiollisena. Koneet eivät ole val- loittamassa maailmaa ja työ ei ole loppumassa. Toisaalta kaikki kansalaiset eivät ole automaat- tisesti kehityksen voittajia ja teknologian kehitys saattaa tuottaa myös epämiellyttäviä yllätyksiä. Todellisuudessa kehitykseen liittyy sekä hyviä että huonoja puolia. Politiikka tulee suunnitella hyvien vaikutusten vahvistamiseksi ja huonojen vaimentamiseksi. Yhteenvetona esitän seuraa- vat havainnot:
1. Hype on haitallista. Tekoälypolitiikan lähtö- kohtana tulee olla paras ja erilaiset vaihtoeh- dot huomioon ottava ymmärrys teknologian tilanteesta ja kehityssuunnista. On nähtävä nykyisten teknologioiden rajat ja ymmär- rettävä, että uudet harppaukset tekoälyssä vaativat myös uusia tieteellisiä läpimurtoja. Perustutkimuksessa edistys on hitaampaa kuin soveltavalla puolella. Yleinen tekoäly on vielä kaukainen haave – kenties saavutta- maton.
2. Eriarvoistuminenuhkaakärjistyä.Tekoälyn ja siihen liittyvän automaation avulla korva- taan lähivuosina enimmäkseen vähän kou- lutusta vaativia työtehtäviä. Automaatio ulottuu myös korkeaa koulutusta vaativiin ammatteihin, kuten lääkäreiden ja juristien tehtäviin, mutta todennäköisesti vähäisem- min. Toisaalta näiden ammattien edustajilla on usein hyvät lähtökohdat sopeutua muu- tokseen. Ensimmäisessä vaiheessa tekoälyn käyttö näyttäisi siten kasvattavan eriarvoi- suutta ja työmarkkinoiden polarisaatiota.
3. Talouden digitalisaatio ja alustat ruokki- vat tekoälyä. Digitaalisella alustataloudella on mahdollisuus muokata talousjärjestel- määmme perustavanlaatuisesti. Siihen liit- tyy merkittäviä myönteisiä mahdollisuuksia, kuten asiakkaiden parempi palveleminen, tarjonnan monipuolistuminen sekä voi- mavarojen tehokkaampi hyödyntäminen. Alustatalous voi parhaimmillaan rikastuttaa työelämää ja luoda joustavia työmahdollisuuk-
sia. Pelisääntöjä alustatalouteen vielä haetaan kaikkialla maailmassa. Peruskysymyksiä ovat mm. millä ehdoin alustoilla välitetään työpa- nosta sekä missä tilanteissa tekijät ovat yrittä- jiä, missä alustayrityksen palveluksessa olevia työntekijöitä.
4. Tekoäly tuhoaa ja muokkaa nykyisiä ammatteja. Samalla syntyy tarvetta uusille taito- ja osaamisyhdistelmille. Tekoälyaikana erilaisten teknologiaosaamisten ja vuorovai- kutustaitojen yhdistelmien kysyntä kasvaa. Koulutussisällöissä on huomioitava tarve kehittää sosiaalista älykkyyttä ja muita teko- älyä täydentäviä taitoja.
5. Työpolitiikassaonvarauduttavaturbulens- siin. Tärkein kysymys on, kykeneekö koulu- tusjärjestelmämme päivittämään nopeasti ja joustavasti työikäisen väestön osaamista kun tarve vaatii. Koulutuksen tarvitsijoiden määrä voi olla niin suuri, että on edelleen tehostet- tava koulutuksen tarjontaa sen rakenteita uudistaen.
6. Pohjoismainen malli antaa erinomaiset lähtökohdat tekoälyaikaan. Väestömme osaamistaso on hyvä, tutkimukseen panos- tetaan, teknologiayrittäjyys on haluttu ura- vaihtoehto ja eriarvoisuus on muuta maail- maa vähäisempää. Monet niistä suosituksista, joita edellisessä luvussa siteeratut taloustut- kijat esim. USA:lle antavat, ovat tavalla tai toisella jo voimassa Pohjoismaissa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomella on suu- rempi haaste vähän koulutettujen ihmisten työllistämiseksi. Tähän tarvitaan kannustavaa työttömyysturvaa, joustavaa koulutusta ja riit- tävää työvoimapalvelua sekä edellytyksiä mie- lekkäiden työmahdollisuuksien syntymiseksi.
Kiitän pääsuunnittelija Kai Hussoa hyödyl- lisistä kommenteista ja asiantuntija Lasse Laitista graa sesta avusta.
20